Sirppipistiäinen
| Sirppipistiäinen | |
|---|---|
 Sirppipistiäinen |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Osalahko: | Kätköpistiäiset Parasitica |
| Yläheimo: | Loispistiäismäiset Ichneumonoidea |
| Heimo: | Loispistiäiset Ichneumonidae |
| Alaheimo: | Sirppipistiäiset Ophioninae |
| Tribus: | Ophionini |
| Suku: | Ophion |
| Laji: | luteus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Sirppipistiäinen (Ophion luteus) on noin 15–20 millimetrin kokoinen pistiäislaji. Sen ruumiinväri on ruskeanpunainen ja sillä on mustat silmät. Sirppipistiäisen takaruumis on kupera ja litistynyt. Siipien reunat ovat kullanruskeat. Sirppipistiäisiä esiintyy yleisimmin heinä-syyskuun aikana ja ne esiintyvät enimmäkseen niityillä ja metsäaukioilla. Lajin pisto voi olla kipeä. Uhanalaisuusluokitukseltaan laji on melko harvinainen.
Elintavat ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji tulee helposti valolle. Se lentää nimittäin yöllä etsiessään isäntäeläintä jälkeläisilleen. Isäntäeläimenä toimii keskisuuren tai suuren perhosen toukka. Sen toukat kehittyvät sitten isännän ruumiissa. Aluksi toukat eivät syö isännän elintärkeitä osia. Silloin perhostoukka kasvaa ja syö yleensä harvinaisen runsaasti. Ruokahalu vähenee kuitenkin pian, ja suuriksi kasvaneet pistiäistoukat syövät isäntänsä kuoliaaksi. Sitten ne ryömivät esiin ja koteloituvat.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sandhall, Åke: Ötökät: Tunnistusopas, 445 lajia, s. 80. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0036-7.
- Olsen, Lars-Henrik & Sunesen, Jakob & Pedersen, Bente Vita: Murkkuja ja mehiläisiä: Metsien pikkueläimiä, s. 50. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21393-4.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||