Sirotuomipihlaja
Wikipedia
Sivulta puuttuu | Sirotuomipihlaja | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Amelanchier laevis Wieg.[1] |
||||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||||
|
Amelanchier grandiflora |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Sirotuomipihlaja Wikispeciesissä |
Sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis eli Amelanchier grandiflora) on tuomipihlajien (Amelanchier) sukuun kuuluva laji, joka on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta.[2]
Sirotuomipihlaja kasvaa 3–4 m korkeaksi pensaaksi, joka voi olla vanhemmiten pienen puun tapainen. Lehdet ovat puhjetessaan tummanpunaruskeita. Se kukkii touko-kesäkuussa valkoisin kukin. Hedelmä on sinimusta marja. Laji muistuttaa rusotuomipihlajaa.[3]
Sirotuomipihlajaa käytetään koristekasvina sen kauniin kasvutapansa ja punaoranssisen syysvärityksen vuoksi. Suomessa se menestyy maan eteläosissa vyöhykkeillä I-II (III).[3]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ ITIS
- ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.
