Sirkka (lehti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Sirkka, lasten oma kuvalehti n:o 2/1939. Isänmaallisuuskasvatus oli lehden tärkeä tehtävä.

Sirkka oli suomalainen lastenlehti, jossa julkaistiin kuvitettuja satuja, jatkokertomuksia, sarjakuvia ja erilaisia tehtäviä. Sirkka on ilmestynyt kolmena eri ajanjaksona.

Sirkka, 1886–1887 ja 1895–1896[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehden ensimmäisen ilmestymisajan kustantajana oli G. W. Edlund (Hufvudstadsbladetin kirjapaino). Sirkan sisältönä oli runoja, satuja ja kertomuksia sekä leikkejä. Näytenumerossa (0/1886) ilmoitetaan, että lehden "sisällys, perustuen oikeudentuntoon sekä raittiiseen lapsen uskoon, on osaksi oleva sama kuin Nya Trollsländan nimisen lastenlehden".

Toimituksessa olivat aluksi Toini Topelius ja Alexandra Gripenberg ja myöhemmin Alta Dahlgren ja Vera Hjelt.

Kirjoittajia olivat valtioneuvos Zacharias Topelius, prof. Julius Krohn, rouva Minna Krohn sekä nimimerkit P. C. ja Maria. Vuosikerran hinta oli neljä markkaa. Z. Topelius kirjoitti moniin eri lastenlehtiin, kuten Trollsländan, Nya Trollsländan, Sländan ja Lasten Kuvalehti.

Sirkka lopetti ilmestymisensä muutamaksi vuodeksi. Vuodesta 1895 lehteä kustansi Tilgmannin kirja- ja kivipaino. Vuosikerran hinta oli nyt kolme markkaa. Lehteä toimittivat Alta Dahlgren ja Vera Hjelt. Aputoimittajina olivat muun muassa Rafaël Hertzberg, Toini Topelius, B. M. Nyberg, Hilda Käkikoski, Constance Ullner, M. Joutsen, F. Tavaststjerna, Eva Ljungberg, Immy Hellén ja Theodolinda Hahnsson.

Sirkan rinnakkaislehti ruotsinkielinen Sländan jatkoi ilmestymistään suomenkielistä versiotaan pidempään, vuoteen 1900 saakka.

Sirkka, Nuorten toveri 1926–1930[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirkka, Nuorten toveri 18/1928. 1920-luvulla lehden kannessa oli lähes aina valokuva, tässä australialainen koulupoika.

Anni Swan (1875–1958) ryhtyi vuonna 1919 yhdessä Alpo Noposen (1862–1927) kanssa julkaisemaan lehteä Nuorten toveri (Valistus 1919, WSOY 1920–1924), jossa edistettiin hyviä harrastuksia ja isänmaanrakkautta. Vuonna 1925 lehti ilmestyi Nuori Voima -lehden itsenäisenä liitteenä. Anni Swan oli aikaisemmin toimittanut lastenlehteä Pääskynen.

Vuonna 1926 Nuorten toverin nimeksi tuli Sirkka. Lehden nimen alapuolella luki edelleen ”Nuorten toveri”. Lehteä kustansi WSOY. Lehden tehtävänä oli isänmaallisuuskasvatus ja nuorison yhdistäminen. Sisällissodasta ei ollut kulunut vielä monta vuotta, ja sanaa toveri lehden nimessä pidettiin ongelmallisena.

Sirkan toimituksen jäseniä olivat myös Jorma Pohjanpalo ja Antero Manninen.

Lehdessä julkaistiin satujen ja tarinoiden lisäksi jatkoromaaneita, jotka yleensä kestivät vuosikerran verran. Vuonna 1928 seikkailtiin koko vuoden ajan villissä lännessä G. A. Hentyn ”Intiaanien ja kullankaivajien parissa”.

Hjalmar Löfvingin hienosti piirretty sarjakuva ”Olli Pirteän uudet seikkailut” oli koko sivun kokoinen. Ollin seikkailut tapahtuivat usein ilmalaivalla ja niissä seurattiin melkeinpä unen logiikkaa. Olli Pirteä oli selvästi suomalainen vastine yhdysvaltalaisen sarjakuvataiteilijan Winsor McCayn Pikku Nemolle.

Askartelua ja ajanviete -sivulla ratkaistiin piilokuvia, kuva-arvoituksia ja muita pulmatehtäviä sekä sanaleikkejä. Oma soppi -sivulla julkaistiin lukijoiden kirjeitä, runoja ja piirroksia. Takakannessa oli eläinaiheinen Luonnonsanomain uutiset, jossa oli piirroksia ja valokuvia eläimistä hauskojen tekstien kera.

Sirkka, Lasten oma kuvalehti 1931–1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirkka 12–13/1933. Kansikuva on piirretty kauniisti varjoleikkauksen tapaan.

Anni Swan toimitti lehteä koko ajan vuoteen 1945 saakka. Toimituksessa olivat myös Jouko Paavola ja Sulo Karpio.

Annin Swanin oma jatkoromaani Ritvan suojatit julkaistiin Sirkan numeroissa 2–22/1933. Vuoden 1934 ensimmäisessä numerossa kerrottiin: ”Tässä alkaa Sirkan tämänvuotinen jatkoromaani, kirjailija Rosa Fitinghoff’in kirjoittama ’Mustalaisten käsissä’. Saamme siinä tutustua meille outoon elämään ja moniin henkeä salpaaviin tapauksiin – niin on kertomus jännittävä ja viehättävä. Kertomus jatkuu Sirkan jokaisessa tämän vuoden numerossa.” WSOY julkaisi jatkotarinat myöhemmin yleensä myös romaanina, kuten tämänkin Fitinghoffin kertomuksen (Nuorten 10 mk:n sarja 2, 1936).

Sirkka, Lasten oma kuvalehti 1/1934. Vuonna 1934 lehden nimi jälleen piteni. Sirkasta tuli lasten oma kuvalehti. Koko vuoden ajan lehdessä oli sama Rudolf Koivun kansi, vain värisävy vaihtui.

Joka numerossa oli myös jatkuvajuoninen sarjakuva ”Olli Pirteän ja Jussi Metkasen uudet seikkailut”. Vakituisena sarjakuvana ilmestyi myös Olavi Vikaisen ”Nalle Nöpönenä”, joka sai nimensä lukijakilpailun avulla. Nalle sai seikkailuihinsa tuon tuosta innoituksen kirjaa lukemalla.

Vuonna 1940 lehdessä julkaistiin Kari Suomalaisen sarjakuvaa ”Herra Aasi”.

Lehdessä pakinoi nimimerkki Pikku-Majava.

Sirkka mainosti itseään muun muassa tällä tavalla (20/1933):

"Kaikkien Suomen lasten oma lehti ilmestyy ensi vuonna maamme tunnetuimman nuorisokirjailijan ANNI SWANIN ja kirjailija SULO KARPION toimittamana.
Mitä kaikkea hyvää Sirkka tarjoa kahdeksantena ilmestymisvuotenaan?
Paljon:
- hauskasti kuvitettuja satuja
- kiintoisia kertomuksia runsaine kuvineen kaukaisista maista ja ihmeellisistä tapauksista
Usein Sirkan kansiaiheina olivat vaihtuvat vuodenajat.
- koko metsän puuhaisa väki esiintyy edelleen joka numerossa LUONNON SANOMIEN hauskoissa uutiskuvissa
- erinomaisen suosion saavuttanut KOULULAISEN PÄIVÄKIRJA ilmoittaa tuoreimmat kouluseikkailut joka numerossa
Eikö totta: tällainen lehti johtaa Suomen lapset valoisaan, iloisaan, reippaaseen ja mielikuvitusrikkaaseen maailmaan - oikeaan lasten maailmaan."

Sirkassa julkaistiin paljon myös valokuvia, sekä toimituksen ottamia että lukijoiden lähettämiä.

Sirkka-lehden lopetettua ilmestymisensä sen paikan peri Kimmo-lehti.