Siprofloksasiini
Wikipedia
|
Siprofloksasiini
|
|
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 1-cyclopropyl-6-fluoro-4-oxo- 7-piperazin-1-yl-quinoline-3-carboxylic acid |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C17H18N3FO3 |
| Moolimassa | 331,346 g/mol |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Biosaatavuus | 69 % |
| Metabolismi | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 4 tuntia |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria | |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | oraalinen, suonensisäinen, topikaalinen |
Siprofloksasiini on fluorokinolonien ryhmään kuuluva antibiootti. Se oli ensimmäinen laajaan käyttöön levinnyt ja edelleen markkinoilla oleva fluorokinoloniantibiootti. Siprofloksasiinin vaikutusmekanismina on bakteerien DNA-gyraasiksi kutsutun entsyymin toiminnan estäminen, mikä johtaa DNA:n replikoitumisen häiriintymiseen. Kyseessä on bakterisidinen lääke. Suomessa siprofloksasiinia myydään muun muassa kauppanimellä Ciproxin®.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Käyttö
Siprofloksasiini on laajakirjoinen antibiootti, joka tehoaa useisiin grampositiivisiin ja gramnegatiivisiin bakteereihin. Sitä käytetään pääasiassa virtsatieinfektioiden, suolistoinfektioiden ja luuinfektioiden hoitoon. Lääke tehoaa myös tippurin aiheuttajaan, Neisseria gonorrhoeae-bakteeriin.[1]
[muokkaa] Haittavaikutukset
Siprofloksasiinin yleisimpiä haittavaikutuksia ovat vatsavaivat, kuten ripuli, pahoinvointi ja ruokahaluttomuus. Lääke voi myös aiheuttaa keskushermosto-oireita ja allergisia reaktioita. Harvoin voi esiintyä muun muassa valoherkkyyttä ja kuulo-, näkö- tai hajuaistin häiriöitä. Siprofloksasiini voi aiheuttaa sikiölle nivelrustovaurioita, joten sen käyttö raskauden aikana on kielletty.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Koulu, Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia. Medicina, 6. painos (2001), s. 852-855. ISBN 951-97316-1-X

