Sinilurikki
| Sinilurikki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Polynesianlurikit Vini |
| Laji: | ultramarina |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Sinilurikki (Vini ultramarina) on polynesialainen kaijalaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinilurikin pituus on noin 18 cm ja paino noin 35 g. Sen höyhenpuku on yläpuolelta ja päästä sininen, alapuolelta valkoinen tummansinisin kuvioin. Rinnassa on tummansininen vyö ja vaaleansinisessä pyrstössä on valkoinen kärki. Nokka on ruskea ja ylänokan tyvellä on oranssi reunus, iiris on kellanoranssi ja koivet oranssit. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuoren linnun nokka on musta, iiris tummanruskea ja koivet oranssinruskeat.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinilurikki on Marquesassaarten kotoperäinen laji. Sitä tavataan todennäköisesti enää vain Ua Hukan saarella. Sitä on aiemmin esiintynyt myös Ua Poulla, Nuku Hivalla ja Fatu Hivalla. Sen kanta on taantunut pääasiassa mustarottien takia.[1] Fossiililöytöjen perusteella sen elinympäristö on aikaisemmin ollut paljon laajempi.
Lajin populaation koon arvioitiin olevan vuonna 2010 noin 2 000 yksilöä, mutta sitä pidetään liian suurena arviona. Pienen populaation ja elinympäristöjen nopean heikkenemisen takia lajia pidetään äärimmäisen uhanalaisena.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinilurikit asuvat vuoriston alarinteiden metsissä, ja sitä tavataan myös kookospalmumetsiköissä sekä banaani- ja mangoviljelmillä. Ne ovat meluisia ja huomiota herättäviä.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä sijaitsee puun kolossa tai onkalossa tai mädäntyneessä, yhä puuhun kiinnittyneenä olevassa kookospähkinässä. Pesintä tunnetaan vain vankeudessa eläneiden parien osalta. Naaras munii tavallisesti kaksi munaa. Muna on kooltaan 22,5 x 18,6 mm. Molemmat puolisot hautovat ja hoitavat poikasia. Pesäpoikasaika on noin kahdeksan viikkoa.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinilurikit syövät siitepölyä, mettä, kukkia, pehmeitä hedelmiä ja hyönteisiä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Vini ultramarina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust
| ||||||||||