Siniliitäjä
Wikipedia
| Siniliitäjä | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Halobaena caerulea (J.F.Gmelin, 1789) |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Siniliitäjä Wikispeciesissä |
Siniliitäjä (Halobaena caerulea) on pieni ulappalintuihin kuuluva valtamerilintu. Lajin nimesi Johann Friedrich Gmelin 1789.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on noin 29 cm ja paino noin 200 g. Höyhenpuku on alta valkoinen ja päältä siniharmaa. Pää on sinimusta. Pyrstössä on valkoinen kärki, koivet ovat siniset ja räpylät lihanväriset, nokka on sinimusta ja koukkukärkinen. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Siniliitäjä on sukunsa ainoa edustaja. Se on läheistä sukua prioneille (Pachyptila).
[muokkaa] Esiintyminen
Siniliitäjä pesii eteläisellä Atlantilla ja Intian valtamerellä sijaitsevilla eristyneillä saarilla, Etelämantereen tuntumassa. Maailman populaation koko on noin 2 miljoonaa yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Pesimäajan ulkopuolella laji vaeltelee Etelä-Amerikan, Etelä-Afrikan, Australian, Uuden-Seelannin ja Etelämantereen vesillä. Lajia ei ole tavattu Suomessa.
[muokkaa] Elinympäristö
Vuoristoiset eristyneet saaret sekä valtameret.
[muokkaa] Lisääntyminen
Siniliitäjä pesii valtavina yhdyskuntina, muun muassa lähes 150 000 paria Mayes Islandilla. Laji kaivaa pesäkäytävän maahan ja munii sen perälle yhden munan. Molemmat puolisot hautovat, yhteensä noin 50 päivää. Poikanen oppii lentämään noin 55 päivän ikäisenä. Emot tuovat poikaselle ruokaa vain öisin välttääkseen kihujen ja lokkien ryöstelyt.
[muokkaa] Ravinto
Syö pääasiassa krillejä ja myös muita selkärangattomia sekä kaloja.
[muokkaa] Lähteet
- Alderton, David & Barrett, Peter 2006: Birds of the World. – Southwater. Kiina.
- journals.cambridge
- nzbirds
- ↑ IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 16.11.2008.
