Teknologinen singulariteetti
Teknologinen singulariteetti (lyh. singulariteetti) tarkoittaa tulevaisuudentutkimuksessa hypoteesiä, jossa tietyssä pisteessä tulevaisuudessa ihmiskunnan teknologinen kehitys kiihtyy niin nopeasti ja hallitsemattomasti, että siitä seuraa täysin edeltä arvaamattomia ja peruuttamattomia muutoksia kaikkiin ihmiskunnan perusrakenteisiin. Ilmiön nimitys on analogia, joka viittaa modernin fysiikan sääntöjen kaatumiseen lähellä mustan aukon singulariteettia.[1]
Singulariteettihypoteesin suosituimmassa mallissa syntyy ihmistä korkeampi älykkyys (tehostettu ihmisäly tai tekoäly), jonka seurauksena kyseinen älykkyys voi iteroivasti nostaa omaa älykkyyttään sitä mukaa mitä älykkäämmäksi se tulee.
Monet tutkijat, kuten Stephen Hawking, ovat ilmaisseet huolensa siitä, että keinotekoinen superälykkyys voi johtaa ihmiskunnan sukupuuttoon. Singulariteetin seurauksista ja sen mahdollisista hyödyistä tai haitoista ihmiskunnalle on keskusteltu kiivaasti.[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käsitteestä puhuttiin jo 1950-luvulla, alun perin "singulariteetin" konseptin kehitti John von Neumann. Vuonna 1965 I.J Good esitti älykkyysräjähdysmallin, jossa itseään paranteleva tekoäly luo itsestään uusia älykkäämpiä sukupolvia yhä nopeammin, mikä aiheuttaa älykkyyden "räjähdyksen", jonka tuloksena on voimakas superälykkyys joka ylittää moninkertaisesti kaiken ihmisälykkyyden.
Yleiseen tietoisuuteen teknologinen singulariteetti konseptina tuli vasta 1993 matemaatikko ja tieteiskirjailija Vernor Vingen artikkelissa Coming Technological Singularity. Vuonna 2005 Raymond Kurzweil julkaisi kirjan The Singularity is near: When humans transcend biology ja on sen jälkeen ollut näkyvimpiä singulariteetista puhujia.[1]
Teknologisen singulariteetin ajankohdasta on tehty useita erilaisia ennusteita, jotka vaihtelevat vuodesta 2007 (Dan Clemens 1996) vuoteen 2017 (Terence McKenna 1996), ja siitä vuosikymmeniä tai vuosisatoja eteenpäin. Vinge ennusti kirjassaan singulariteetin saavuttamisen noin vuoteen 2023 ja Kurzweil ennustaa vuotta 2045.[1] Yleisin tarjottu ajanjakso on noin 2030-luvulta eteenpäin.
Singularitarianismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Singularitarianismi on moraalifilosofia, jonka mukaan turvallisen teknologisen singulariteetin käynnistäminen on mahdollista ja toivottavaa. Alun perin termin ”singularitarianisti” määritteli Mark Plus vuonna 1991 tarkoittamaan ”singulariteettiin uskovaa”, mutta myöhemmin termi on määritelty uudelleen tarkoittamaan ”singulariteettiaktivistia” eli ihmistä, joka näkee singulariteetin rakennusprojektina ja toimii tavoilla, joiden arvelee edistävän turvallisen ja ihmisystävällisenlähde? supertekoälyn rakentamista.
Ajatuksen uskottavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet tunnetut teknologit ja akateemikot ovat kiistäneet teknologisen singulariteetin uskottavuuden, mukaan lukien Paul Allen, Jeff Hawkins, John Holland, Jaron Lanier, sekä Gordon Moore, jonka lakiin viitataan usein käsitteen tukena.[4][5]
Useimmat ehdotetut menetelmät yli-inhimillisten tai transhumanistisien mielien luomiseksi voidaan jakaa kahteen kategoriaan: ihmisaivojen älykkyyden tehostamiseen ja tekoälyyn. Useat mahdolliset tiet älykkyysräjähdykseen, joita kaikkia aktiivisesti tavoitellaan, ja joissa on viime vuosina tapahtunut myös valtavasti edistystä, tekevät singulariteetistä ajatuksena todennäköisemmän.[6]
Ihmisälykkyyden tehostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Biotekniikan ja geenitekniikan kehitys osoittaa jo potentiaalinsa ihmisten rajoitusten vähentämisessä ja sairauksien hoidossa. Nootrooppiset aineet ja suorat aivokäyttöliittymät ovat kehittyviä tieteenaloja, jotka vihjaavat kognitiivisen tehostamisen mahdollisuuteen. Jopa mielen lataamista digitaaliseen ympäristöön tutkitaan teoreettisissa kehyksissä ja varhaisen vaiheen kokeissa, tosin vielä hyvin spekulatiivisesti.[7][8]
Tekoäly[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekoälyn kykyjen laajentuminen on ollut räjähdysmäistä viime vuosina. Koneoppimisalgoritmit ovat saavuttamassa läpimurtoja aloilla, joita pidettiin aikoinaan ihmisälyn erityispiirteinä, kuten kielen ymmärtämisessä, ongelmanratkaisussa ja luovuudessa. Kasvavat investoinnit tekoälytutkimukseen ja laskentatehon eksponentiaalinen kehitys viittaavat siihen, että älykkyydeltään ihmistasoisen tai yli-inhimillisen tekoälyn luominen on mahdollista.
Mahdolliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teknologian kehitys on aiheuttanut merkittäviä muutoksia talouskasvun nopeudessa. Esimerkiksi neoliittisen vallankumouksen jälkeen maatalouspohjainen talous kaksinkertaistui joka 900. vuosi, kun taas teollisen vallankumouksen jälkeen maailmantalous on kaksinkertaistunut joka 15. vuosi. Ekonomisti Robin Hansonin mukaan, jos tekoäly aiheuttaa samanlaisen vallankumouksen, talouden voisi odottaa kaksinkertaistuvan jopa viikoittain.[9]
Epävarmuus ja riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekoälyn kehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, eikä ole selvää, olisiko tekoälyn äkillinen kehitys lopulta hyödyllistä vai haitallista ihmiskunnalle. Jotkut tutkijat, kuten fyysikko Stephen Hawking, ovat todenneet, että tekoälyn kehitys voi tarjota "arvaamattomia hyötyjä ja riskejä", mutta myös aiheuttaa eksistentiaalisen uhan.[10] Tämän vuoksi useat organisaatiot, kuten Future of Humanity Institute ja Machine Intelligence Research Institute, pyrkivät kehittämään keinoja linjata tekoälyä ihmisarvojen kanssa.
On olemassa useita skenaarioita, joissa tekoäly saattaisi aiheuttaa vakavia ongelmia. Tekoäly saattaisi esimerkiksi eliminoida ihmiskunnan kilpaillakseen rajallisista resursseista tai edistääkseen omaa selviytymistään. Nick Bostrom on esittänyt, että jos ensimmäiselle superälykkäälle tekoälyohjelmalle ei anneta tarpeeksi selkeitä toimintaohjeita, saattaisi se esimerkiksi päättää käyttää koko aurinkokunnan materiaa ratkaistakseen matemaattisen ongelman, tuhoten samalla ihmiskunnan.[11]
Eliezer Yudkowsky on todennut, että vihamielisen tekoälyn luominen saattaa olla helpompaa kuin ystävällisen tekoälyn kehittäminen. Vaikka molemmat edellyttävät suuria parannuksia optimointiprosessissa, ystävällinen tekoäly vaatisi myös kyvyn säilyttää tavoiterakenteet muuttumattomina itseparantumisen aikana, jottei tekoäly muuttuisi vihamieliseksi.[12]
Uusi vaihe sosiobiologisessa evoluutiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka teknologinen singulariteetti nähdään usein äkillisenä tapahtumana, jotkut tutkijat väittävät, että nykyistä muutoksen nopeutta voidaan pitää singulariteettia lähestyvänä. Lisäksi on esitetty, että olemme juuri nyt keskellä suurta evoluutiomuutosta, jossa teknologia, biologia ja yhteiskunta yhdistyvät. Digitaalinen teknologia on yhdistynyt ihmisyhteiskunnan arkeen kiistattomana ja monissa tapauksissa elintärkeänä osana.
Vuoden 2016 Trends in Ecology & Evolution -lehden artikkelissa todetaan, että ihmiset omaksuvat jo biologian ja teknologian fuusioita. Vietämme suurimman osan valveillaoloajastamme kommunikoiden digitaalisilla kanavilla. Luotamme tekoälyyn autojen luistonestojärjestelmien ja lentokoneiden autopilottien kautta. Joka kolmas avioliitto Yhdysvalloissa alkaa verkossa, mikä osoittaa digitaalisten algoritmien olevan osa myös ihmisten pariutumista ja lisääntymistä.
Artikkelissa jatketaan, että evoluution näkökulmasta useat aiemmat suuret evoluutiomuutokset ovat aiheutuneet informaation varastoinnin ja replikoinnin innovaatioiden kautta (RNA, DNA, monisoluisten organismien kehittyminen, sekä kulttuuri ja kieli). Nykyisessä evoluution vaiheessa hiilipohjainen biosfääri on synnyttänyt kognitiivisen järjestelmän (ihmiset), joka kykenee luomaan teknologiaa, joka johtaa vastaavaan evoluutiomuutokseen.
Ihmisten luoma digitaalinen informaatio on saavuttanut samankaltaisen suuruusluokan kuin biologinen informaatio biosfäärissä. 1980-luvulta lähtien digitaalisesti tallennetun tiedon määrä on kaksinkertaistunut noin joka 2,5 vuosi, saavuttaen noin 5 zettatavua vuonna 2014 (5×1021 tavua).[13]
Biologisesti ajateltuna, maapallolla on 7,2 miljardia ihmistä, joilla jokaisella on 6,2 miljardin nukleotidin kokoinen genomi. Koska yksi tavu voi koodata neljä nukleotidiparia, jokaisen maapallon ihmisen genomi voitaisiin koodata noin 1×1019 tavulla. Digitaalinen maailma tallensi viisisataa kertaa enemmän tietoa vuonna 2014. Jos digitaalisen tallennuksen kasvu jatkuu nykyisellä 30–38% vuotuisella kasvulla, se kilpailee kaiken DNA:ssa olevan informaation kanssa kaikissa maapallon soluissa noin 110 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaisi biosfääriin tallennetun tiedon määrän kaksinkertaistumista vain 150 vuoden aikana.[14][15]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ford, Martin: Robottien kukoistus. Suomentanut Kirsi Laitila. Turku: Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2017, alkuperäinen 2015. ISBN 978-952-483-322-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ford, s. 235
- ↑ Top scientists call for caution over artificial intelligence www.telegraph.co.uk. Viitattu 30.10.2022.
- ↑ Stephen Hawking warns artificial intelligence could end mankind BBC News. 2.12.2014. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Tech Luminaries Address Singularity IEEE Spectrum. 1.6.2008. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Paul Allen: The Singularity Isn’t Near MIT Technology Review. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ What is the Singularity? | Singularity Institute for Artificial Intelligence web.archive.org. 8.9.2011. Arkistoitu 8.9.2011. Viitattu 30.10.2022.
- ↑ Dazed: Digital immortality: would you upload your mind to a computer? Dazed. 13.7.2023. Viitattu 20.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Voiko elämää jatkaa lataamalla mielen tietokoneelle? www.iltalehti.fi. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ Economics Of The Singularity - IEEE Spectrum web.archive.org. 27.5.2019. Arkistoitu 27.5.2019. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Stephen Hawking: 'Are we taking Artificial Intelligence seriously The Independent. 1.5.2014. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Existential Risks: Analyzing Human Extinction Scenarios nickbostrom.com. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Coherent Extrapolated Volition web.archive.org. 15.8.2010. Arkistoitu 15.8.2010. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ https://www.martinhilbert.net/wp-content/uploads/2018/07/Hilbert2017_ReferenceWorkEntry_InformationQuantity.pdf
- ↑ Martin Hilbert, Priscila López: The World’s Technological Capacity to Store, Communicate, and Compute Information. Science, 2011-04, 332. vsk, nro 6025, s. 60–65. doi:10.1126/science.1200970. ISSN 0036-8075. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Michael R. Gillings, Martin Hilbert, Darrell J. Kemp: Information in the Biosphere: Biological and Digital Worlds. Trends in Ecology & Evolution, 1.3.2016, 31. vsk, nro 3, s. 180–189. PubMed:26777788. doi:10.1016/j.tree.2015.12.013. ISSN 0169-5347. Artikkelin verkkoversio. English
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Acceleration Studies Foundation (englanniksi)
- Singularity Institute for Artificial Intelligence (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
