Singaleesinkoira
| Singaleesinkoira | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Sri Lanka |
| Määrä | Suomessa ei yhtään |
| Rodun syntyaika | 500–400 eaa. |
| Alkuperäinen käyttö | metsästyskoira |
| Nykyinen käyttö | vahti- ja seurakoira |
| Muita nimityksiä | Sinhala Hound, Sinhalese Hound, Segugio Cingalese, Segugio Sinhalese |
| FCI-luokitus |
ei FCI-rotu KASL: ryhmä 5 |
Singaleesinkoira on srilankalainen koirarotu. Nimensä se on saanut singaleeseistä. FCI ei ole antanut sille virallista hyväksyntää, mutta Sri Lankan kennelklubi on hyväksynyt sen omaksi rodukseen.
Ulkomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu muistuttaa kovasti dingoa, laulavaa uudenguineankoiraa ja kadarinkoiraa.[1]
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Singaleesinkoira on valpas, tarkkaavainen, ystävällinen ja tottelevainen.[2] Se on myös kuuliainen ja vahtiviettinen.lähde? Oikein koulutettuna siitä saa hyvän lemmikin, joka palvoo omistajaansa. Sillä on myös erittäin hyvä hajuaisti.[2]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sri Lankasta on löytynyt yli 11000 vuotta vanhoja koirafossiileja.[2] 4500-luvulta eaa. peräisin olevasta Nilgalan luolasta ja Bellanbandi Palassasta löydettyjen luurankojen perusteella voidaan olettaa, että Balangodan ihmiset olisivat käyttäneet kesykoiria riistanajoon.[1] Saaren kivikautisten alkuperäisihmisten yakkojen mainitaan jo 400-luvulta eaa. peräisin olevassa aikakirjassa omistaneen koiria.[2] Heidän jälkeläisensä veddat käyttivät singaleesinkoiraa metsästykseen, ja sitä pidettiin niin suuressa arvossa että rodunedustajia annettiin naisten avioituessa myötäjäisiksi heidän puolisoilleen.[1] Myös nykyisten singaleesien esi-isien sanottiin 400-luvulla eaa. saarelle saapuessaan kohdanneen haukkuvia koiria. Täten nykyisellä villiintyneellä singaleesinkoiralla on takanaan pitkä historia ja sitä voidaan pitää hyvin vanhana rotuna. Paikalliset koira-asiantuntijat jopa uskovat sen olevan muinainen linkki laulavan uudenguineankoiran, basenjin ja dingon välillä. Rodun muinaisesta alkuperästä huolimatta Kennel Association of Lanka on vasta viime aikoina antanut sille virallisen hyväksynnän.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Deraniyagala, Siran: The Prehistory of Sri Lanka. Colombo: Department of Archaeological Survey, 1992.
- Morris, Desmond: Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds. Ebury Press, 2001.
