Sinfonia nro 7 (Šostakovitš)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Dmitri Šostakovitšin sinfonia nro 7 C-duuri op. 60 valmistui 27. joulukuuta 1941, ja se sai ensiesityksensä Kuibyševissä 5. maaliskuuta 1942. Sinfonia tunnetaan myös lisänimellä Leningrad-sinfonia, koska Šostakovitš sävelsi sen kolme ensimmäistä osaa saksalaisten piirittämässä Leningradissa.

Sinfonian kantaesityksen soitti Samuil Samosudin johtama Bolšoi-teatterin orkesteri. Leningradissa teos esitettiin ensimmäistä kertaa 9. elokuuta 1942. Kaudella 1942–1943 sinfoniaa esitettiin pelkästään Yhdysvalloissa 62 kertaa. Teoksella oli suuri merkitys liittoutuneiden mielialoille.

Teos on Šostakovitšin pisin sinfonia, ja sen esitys kestää yleensä hiukan yli tunnin. Teos koostuu neljästä osasta:

  1. Allegretto
  2. Moderato (poco allegretto)
  3. Adagio
  4. Allegro non troppo.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Dmitri Šostakovitšin sinfoniat

Sinfonia nro 1 | Sinfonia nro 2 "Lokakuulle" | Sinfonia nro 3 "Toukokuun ensimmäinen" | Sinfonia nro 4 | Sinfonia nro 5 | Sinfonia nro 6 | Sinfonia nro 7 (Leningrad-sinfonia) | Sinfonia nro 8 | Sinfonia nro 9 | Sinfonia nro 10 | Sinfonia nro 11 | Sinfonia nro 12 | Sinfonia nro 13 "Babi Jar" | Sinfonia nro 14 | Sinfonia nro 15

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.