Siloksaanit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Siloksaanien toistuva yksikkö

Siloksaanit ovat polymeerisiä yhdisteitä, joiden runkona on vuorotteleva pii-happi-ketju, joka voi olla suora, haaroittunut tai syklinen. Piiatomeihin on usein myös liittynyt alkyyliryhmiä. Avoketjuisten siloksaanien rakennetta voidaan kuvata yleisellä kaavalla R3Si(OSiR2)nOSiR3 ja syklisten siloksaanien rakennetta voidaan kuvata kaavalla (R2SiO)n. R tarkoittaa hiilivetyryhmää ja n on kokonaisluku.[1][2]

Ominaisuudet ja valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molekyylimassaltaan pienet suoraketjuiset di-, tri- ja tetrasiloksaanit, esimerkiksi heksametyylidisiloksaani, ovat huoneenlämpötilassa kirkkaita nesteitä. Myös käytetyimmät sykliset siloksaanit oktametyylisyklotetrasiloksaani, dekametyylisyklopentasiloksaani ja dodekametyylisykloheksasiloksaani ovat helposti haihtuvia nestemäisiä aineita. Molekyylimassaltaan suuria polysiloksaaneja kutsutaan silikoneiksi ja ne ovat öljymäisiä tai elastomeereja. Siloksaanit ovat stabiileja yhdisteitä, jotka eivät reagoi kovin helposti, lukuun ottamatta eräitä toisiintumisreaktioita.[2][3]

Siloksaaneja valmistetaan hydrolysoimalla kloorisilaaneja tai silaaniestereitä. Hydrolyysin ensimmäisessä vaiheessa muodostuu silanoleja, jotka kondensoituvat helposti happojen vaikutuksesta, jolloin niistä lohkeaa vesimolekyyli ja muodostuu siloksaaneja.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siloxanes IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 18.6.2012. (englanniksi)
  2. a b c Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 790. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 78-952-92-5627-3.
  3. Description of cyclic siloxanes European Silicones Centre. Viitattu 18.6.2012. (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.