Sigurd Nordenstreng
Sigurd Nordenstreng (7. lokakuuta 1857 Helsinki – 11. toukokuuta 1935 Helsinki)[1] oli suomalainen historioitsija.
Nordenstreng valmistui ylioppilaaksi 1874 ja filosofian kandidaatiksi 1879. Hän toimi poliittisten tieteiden lehtorina Haminan kadettikoulussa vuosina 1884–1903, kunnes hänet erotettiin sortokauden aikana poliittisen kantansa vuoksi. Hän työskenteli sen jälkeen kansakouluntarkastajana Vaasassa 1904–1911 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1909. Myöhemmin Nordenstreng toimi Helsingin ruotsinkielisen kauppaopiston opettajana 1912–1927. Hänelle myönnettiin professorin arvo 1930.[1] Nordenstreng kirjoitti kolmiosaisen Haminan kaupungin historian, viisiosaisen teoksen Suomen porvarissäädyn valtiopäivätoiminnasta sekä laajan kaksiosaisen elämäkerran Leo Mechelinistä, joka julkaistiin postuumisti 1936–1937. Hän kuului myös 1920-luvulla julkaistun Suomen vapaussota vuonna 1918 -teossarjan toimituskuntaan.
Sigurd Nordenstrengin isä oli Hämeen ja Mikkelin läänin kuvernööri Hjalmar Sebastian Nordenstreng.[1] Hänen velipuolensa oli kirjailija ja rotuteoreetikko Rolf Nordenstreng.[2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haminan kaupungin historia (kolme osaa 1908–1909, alkujaan ruotsiksi nimellä Fredrikshamns stads historia)
- Finska Kadettkårens elever och tjänstemän 1812–1912: biografiska anteckningar (1912, toim. yhdessä Hugo Schulmanin kanssa)
- Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906 (viisi osaa 1920–1924, alkujaan ruotsiksi nimellä Borgarståndets historia vid Finlands landtdagar 1809–1906)
- Suomen siviilivirkakunnan leski- ja orpokassa 1826–1926 (1926, alkujaan ruotsiksi nimellä Finska civilstatens änke- och pupillkassa 1826–1926)
- Haapaniemi Krigsskola och topografiska kår (1930)
- Bernhard Estlander: levnadsteckning av Sigurd Nordenstreng (1933)
- L. Mechelin: hans statsmannagärning och politiska personlighet (kaksi osaa 1936–1937)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Sigurd Nordenstreng. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 460
| ||||||||||||||
