Sigmafaktori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sigmafaktori eli sigmatekijä on esitumallisten DNA:n transkriptioon liittyvä tekijä. Sigmafaktoreita on monta erilaista, ja niistä jokainen kasvattaa RNA polymeraasin spesifisyyttä tietyn geenin promoottorille, kun faktori on sitoutunut RNA polymeraasi -entsyymiin. Entsyymistä käytetään tällöin yleisnimitystä holoentsyymi. Kun -faktoria ei ole kiinnittynyt RNA polymeraasiin, se voi sitoutua mihin tahansa DNA-templaatilla. -faktorilla se kiinnittyy erityisesti faktorin saneleman geenin promootteriin ja transkriptio alkaa.

-faktoreiden käyttö mahdollistaa esitumallisen (kuten bakteerin) adaptaation ympäristöllisiin muutoksiin. N. 90% bakteriaalisesta DNA:sta liittyy näihin muutoksiin vastaamiseen. Erilaisten -faktoreiden kirjo mahdollistaa näiden geenien reguloidun ekspression. Näiden geenien koodaamat proteiinit toteuttavat itse vastauksen ärsykkeisiin.

Bakteeri Escherichia coli käyttää seitsemää -faktoria:

  • σ70 (RpoD) - yleinen sigmafaktori, liittyy kasvavien solujen tarvitsemien geenien ekspressioon.
  • σ38 (RpoS) - ravinnon puutteeseen liittyvä sigmafaktori
  • σ28 (RpoF) - siiman (kts. bakteerimoottori) toimintaan liittyvä sigmafaktori
  • σ32 (RpoH) - ulkoiseen lämpöshokkiin liittyvä sigmafaktori
  • σ24 (RpoE) - ulkoiseen voimaan liittyvä sigmafaktori
  • σ54 (RpoN) - typen puutteeseen liittyvä sigmafaktori
  • σ19 (FecI) - Fe(III) sitraattiin liittyvä sigmafaktori