Sighnaghi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sighnaghin kaupunki talvella.

Sighnaghi (georg. სიღნაღი) on kaupunki Sighnaghin piirikunnassa Kakhetin hallintoalueella Georgiassa. Kaupunki on yksi maan pienimmistä 2 146 asukkaallaan vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan.[1] Sighnaghin taloutta hallitsevat viinin ja perinteisten mattojen tuotanto. Kaupunki ja sen ympäristö tunnetaan myös maisemistaan ja historiallisista nähtävyyksistään. Sighnaghin kaupunkia on viime aikoina restauroitu ja siitä on tullut tärkeä matkailukohde.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoja rakennuksia Sighnaghissa.

Nykyisen Sighnaghin kaupungin alueella on ollut asutusta paleoliittiselta kaudelta saakka. Sighnaghi (joka tarkoittaa "suojaa" turkiksi) mainitaan asutuskeskuksena ensimmäisen kerran 1700-luvun alussa. Vuonna 1762 kuningas Erekle II tuki kaupungin rakentamista ja pystytti linnoituksen suojelemaan aluetta dagestanilaisten heimojen hyökkäyksiltä. Vuoden 1770 väestönlaskennan mukaan Sighnaghissa asui sata perhettä, pääosin käsityöläisiä ja kauppiaita. Kun Venäjän keisarikunta liitti Georgian itseensä vuonna 1801, Sighnaghille annettiin virallisesti kaupunkioikeudet ja siitä tuli Signakhin ujezdin (ven. Сигнахский уезд) keskus Tbilisin kuvernementissa vuonna 1802. Kaupunki kasvoi nopeasti ja Neuvostoliiton aikana siitä tuli maatalouskeskus. Georgian vakava talouskriisi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen iski myös kaupunkiin, mutta viime aikoina suuri Georgian hallituksen ja useiden kansainvälisten järjestöjen rahoittama uudelleenrakennushanke on nykyaikaistanut kaupungin infrastruktuuria ja yrittänyt vastata turistien kasvavaan kiinnostukseen kaupunkia kohtaan.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puisto Sighnaghissa.
Bodben luostari, jossa säilytetään Pyhän Ninon jäänteitä, lähellä Sighnaghia.

Sighnaghin kaupungin pinta-ala on 2,978 neliökilometriä ja 24,3 prosenttia sen alueesta on asuinaluetta.[2] Sighnaghi sijaitsee noin 113 kilometriä Georgian pääkaupungista Tbilisistä kaakkoon. Sighnaghin piirikunta levittäytyy kaupungin itä- ja lounaispuolilla. Kaupunki sijaitsee Gombori-vuorijonon itäisellä reunalla – vuorijono muodostaa vedenjakajan Iori- ja Alazani-jokien laaksojen välille hedelmällisellä maaseutu- ja puutarhaviljelyalueella. Kaupunki on noin 790 metrin korkeudella merenpinnasta Alazanin jokilaakson yläpuolella kasvokkain Suuren Kaukasuksen kanssa.

Sighnaghissa on lauha ilmasto. Alueella on neljä vuodenaikaa; talvet ovat kohtalaisen kylmiä ja kesät kuumia. Korkein keskilämpötila on 24,3 astetta celsiusta heinäkuussa ja alhaisin keskilämpötila 0,2 astetta tammikuussa. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 602,1–949,7 millimetriä,[2] ja rankimmat sateet osuvat kevätkuukausille ja alkukesälle.

Kulttuuri ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sighnaghissa sijaitsee useita historiallisia ja kulttuurisia nähtävyyksiä, ja alue on ollut valtion erityissuojeluksessa vuodesta 1975 lähtien. Kaupunkia ympäröivät 1700-luvun linnoitusmuurien jäänteet. Kaupungissa on kaksi ortodoksikirkkoa, Pyhän Yrjön ja Pyhän Stefanoksen kirkot. Arvostettu Bodben luostari sijaitsee kahden kilometrin päässä kaupungista ja on pyhiinvaelluskohde, sillä se liitetään Pyhään Ninoon, Georgian 300-luvun apostoliin.

Paikallinen, 1950-luvulla perustettu etnografinen ja arkeologinen museo kunnostettiin nykyaikaiseksi näyttelytilaksi, Sighnaghin museoksi, vuonna 2007.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 2002 Census results Georgian tilastokeskus.
  2. a b Sighnaghin kaupunki
  3. Signagi Museum. Georgian National Museum.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]