Tell Leilan
Tell Leilan (Shekhna, Shehna) oli vanhan ajan jo raunioitunut kaupunki Luoteis-Syyriassa. Se sijaitsi hedelmällisellä alueella Khabur-joen altaassa. Paikka hylättiin noin 2140 eaa, jolloin oli pitkä, paha kuivuus. Vanhan-Assyrian ajan valloittajakuningas Shamshi-Adad I 1813–1781 eaa. teki siitä pääkaupunkinsa.
Tell Leilan sijaitsee Khaburin altaassa Sinjar-vuorista pohjoiseen Khaburin Jarran-jokihaaran varrella. Nykyisten paikkojen mukaan Tell Leilan sijaitsee Koillis-Syyriassa al-Hasakahin alueella. Lähin suuri nykyinen kaupunki on länsiluoteessa noin 30 km päässä oleva Nusaybin/Al Qamishli. Noin 8 km päässä suunnilleen koillisessa on al Qahtaniyah (al Kahtanieh). 4 km päässä pohjoiskoillisessa sijaitsee al Hasud valtatie M4:n varressa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tell Leilan oli muinainen Sekhnan kaupunki Khabur-joen altaassa Syyriassa. Täällä ilmastonmuutokset vaikuttivat sivilisaation syntyyn ja nousuun. Paikka perustettiin joskus 5000 eaa. Ubaidin ja Urukin vaikutus levittäytyi tännekin. Noin 2900 eaa. alueella oli pieniä viljelyskyliä. Mutta suunnilleen 2600 eaa. kylän asukasluku kuusinkertaistui äkkiä ja siitä tuli säännöllisesti suunniteltu keskus[1]. Noin 2300 eaa. kaupunki oli yksi Haburin tasangon suurimmista ja alaltaan 100 ha. Näihin aikoihin akkadilaiset valtasivat kaupungin raa'asti hyökkäämällä läheisestä Tell Brakin linnoituksesta[2]. Akkadilaiset tuhosivat lähiseudun kylät ja panivat virkamiehet valvomaan viljelyä, ja linnoittivat kaupungin.
Tell Leilan hylättiin noin 2140 eaa. jopa maan madot tappaneen kuivuuden takia. Kuivuus liittyi Pohjois-Atlantin termohaliinikierron hidastumiseen, joka johtui ehkä suuresta tulivuorenpurkeuksesta[3].Kuivuus muutti pellot tomuksi. Kuivuus oli pahin noin 2055–2043 +-33 vuotta eaa. Anatolian vuosirenkaista päätellen[4]. Asutus palasi noin 1900 eaa.
Nimi Šubat-Enlil tarkoittaa Enlil-jumalan asuntoa. Shamshi-Adadin aikoina kaupungin ala oli ainakin 90 ha ja asukkaita ehkä jopa 20 000. Kaupunki menetti mahtinsa, kun Babylonian kuningas Samsu-Iluna ryösti sen 1726. Siitä tuli myöhemmin Mitannin hurrilainen provinssin pääkaupunki.
Kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kausi | Aika eaa kalenterivuotta |
Asuttu ala ha | Muuta |
|---|---|---|---|
| VI | n. 4800–4100[5] | Ubaid-kausi | |
| V | n. 4100–3400[6] | ||
| IV | 3400–3000 | 167 | Myöhäinen Uruk-kausi |
| IIIa | 3000–2800 | 40 | Ninive V |
| IIIb-c | 2800–2600 | 169 | Ninive V asutus runsastui |
| IIId | 2600–2400 | 238 | Ninive V |
| IIa | 2400–2300 | 406 | Kukoistus, paljon asutusta Khaburin altaassa[7] |
| IIb | 2300–2230 | 397 | Akkadilaisaika, paljon asutusta |
| IIc | 2230–2170 | 69 | Kuivuus, vähäistä asutusta, ei suuria kaupunkeja alueella |
| IId | 2200–1950 | 0 | Kuivuus pahin, Khaburin allas autiona |
| I | 1950–1725 | 767 | Habur-vaihe: Paljon asutusta, Assyrian Shamshi-Adadin pääkaupunkina |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fagan, Brian: Pitkä kesä. Suomentanut Osmo Saarinen. Ajatus, 2008. ISBN 9789512075959.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Fagan 2008, s. 321
- ↑ Fagan 2008, s. 232
- ↑ Fagan 2008, s. 233
- ↑ http://leilan.yale.edu/pubs/files/weissetal1993.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) https://www.researchgate.net/publication/6100079_The_Genesis_and_Collapse_of_Third_Millennium_North_Mesopotamian_Civilization The Genesis and Collapse of Third Millennium North Mesopotamian Civilization Article (PDF Available) in Science 261(5124):995–1004 · September 1993 with 2,454 Reads DOI: 10.1126/science.261.5124.995
- ↑ Tell Leilan on the Habur Plains of Syria Biblical Archaeologist 48:5–34, 1985 Harvey Weiss
- ↑ Fingerprints, sex, state, and the organization of the Tell Leilan ceramic industry Akiva Sanders GeologyPublished 2015 DOI:10.1016/j.jas.2015.02.001
- ↑ Tell Leilan Region Survey | Tell Leilan Project leilan.yale.edu. Viitattu 10.1.2020.
