Shoghi Effendi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shoghi Effendi vuonna 1921.
Shoghi Effendi ennen 1940.

Shoghi Effendi Rabbani, tunnetummin Shoghi Effendi (1. maaliskuuta 1897, Akko5. marraskuuta 1957, Lontoo) oli bahai-uskon johtajan Abdulbaha’n vanhin tyttärenpoika ja hänen seuraajansa vuodesta 1921. Effendi astui liikkeen johtoon nuorena miehenä, joka opiskeli vielä Oxfordin yliopistossa. Bahai-usko oli muuttumassa edeltäjänsä ansiosta uskonnollisesta liikkeestä maailmanlaajuiseksi uskonnoksi. Effendi rakensi bahaiden hallintojärjestelmän, joka perustui kansallisiin ja paikallisiin hallintoneuvoksiin. Vuonna 1951 hän perusti kansainvälisen keskuselimen International Bahai Council, joka loi pohjaa vuonna 1962 perustetulle Yleismaailmalliselle oikeusneuvostolle. Effendi käänsi ja kommentoi edeltäjiensä teoksia englanniksi sekä kirjoitti omia teoksiaan. Hän tulkitsi ja asetti bahai-opinkappaleet nykyiseen muotoonsa. Hänen merkittävin teos oli bahai-historiaa läpikäyvä God passes by sekä kokoelmakirjat hänen kirjeidenvaihdostaan.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonnon organisoija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shoghi Effendi oli Abdulbaha’n vanhin elossaoleva miespuolinen jälkeläinen. Abdulbaha’ kuoli vuonna 1921 ja testamenttasi johtajuuden nuorelle Shoghille. Hän järjesti bahai-uskon hierarkikseksi organisaatioksi, teokraattiseksi. Samalla Shoghi uskonopit määritteli uskonopit tarkemmin kirjalliseen muotoon.[2]

Virallinen tulkitsija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shoghi ei ollut karismaattinen johtaja eikä bahai-usko enää ollut yhden henkilön varassa vaan muuttui yhteisölliseksi. Hän nosti englannin kielen uskonnon pääkieleksi ja vielä nykyäänkin bahait käyttävät Shoghin englanninnoksia Babin, Baha’ullah ja Abdulbaha’n teoksista.[2] Bahai-usko irrottautui lopullisesti šiialaisista juuristaan vaikka Lähi-idässä liike on säilyttänyt enemmän islamilaista ulkokuortaan kuin länsimaissa. Nykyinen bahai-usko perustuu Babin, Baha’ullahin ja Abdulbaha’n kanonisille teoksille, joiden tulkitsijina ja selittäjä toimi Shoghi.[3]

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shoghi kuoli vuonna 1957 jättämättä ohjeita liikkeen jatkosta.[3] Hänen kaudellaan karismaattinen liike muuttui rationaaliseksi ja messiaanisuuden sijaan moraali nousi keskeisimmäksi sanomaksi.[4] Shoghi korosti kommunikoivansa maallisesti, kun vastaavasti hänen edeltäjänsä Abdulbaha’n oli vielä katsottu kommunikoivan myös henkisesti. Shoghin ansiosta nykyisin tavallinen bahai-uskovainen saa johdatuksena yhteisöltä ja kanonisoiduista teoksista, kun vastaavasti bahai-uskon alkuaikojen esoteerisuus ja spiritismi on hylätty.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dictionary of Beliefs and Religions 1992, s. 481
  2. a b Hämeen-Anttila 1999, s. 202
  3. a b Hämeen-Anttila 1999, s. 203
  4. Hämeen-Anttila 1999, s. 205
  5. Hämeen-Anttila 1999, s. 204

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]