Shiranuhi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shiranuhi / 不知火
Shiranuhi
Shiranuhi
Naval Ensign of Japan.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Uraga
Kölinlasku 30. elokuuta 1937
Laskettu vesille 28. kesäkuuta 1938
Palveluskäyttöön 20. joulukuuta 1939
Palveluskäytöstä upotettu 27. lokakuuta 1944
Tekniset tiedot
Uppouma 2 065 tonnia (kuiva)
2 529 tonnia (kuormattu)
Pituus 118,5 m (kokonaispituus)
116,2 m (vesiraja)
Leveys 10,8 m
Syväys 3,76 m
Koneteho 52 000 hv
Nopeus 35 solmua
Miehistöä 240
Aseistus 6 x 5"/L50 (127mm) 3-vuoden tykkiä kaksiputkisissa tyypin C torneissa
28 x 25 mm ilmatorjuntatykkiä
4 x 13 mm ilmatorjuntatykkiä
8 x 24 tuuman torpedoputkea
36 x syvyyspommia

Shiranuhi (jap. 不知火, shiranuhi) oli keisarillisen Japanin laivaston Kagerō-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shiranuhi liitettiin palvelukseen otettaessa 2. Laivaston 2. Hävittäjälaivueen 18. Hävittäjäviirikköön päällikkönään Akazawa Shizuo. Alus purjehti 18.–22. marraskuuta 1941 yhdessä 1. Hävittäjälaivueen kanssa Saekista Etorofuun Kuriileille. Se suojasi 18.–22. marraskuuta amiraali Nagumon Pearl Harboriin hyökänneitä lentotukialuksia, mistä se palasi 24. joulukuuta Kureen.[1]

1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shiranuhi suojasi 8.–14. tammikuuta 1942 lentotukialuksia matkalla Japanista Trukille ja edelleen Trukista iskettäessä Rabauliin 20. tammikuuta ja Laeen seuraavana päivänä. Alus suojasi 23. tammikuuta alkaen Shōkakua ja Zuikakua näiden suojatessa Rabaulin ja Kaviengin maihinnousuja, mistä se palasi 29. tammikuuta Trukille.[1]

Alus suojasi 1.–8. helmikuuta lentotukialuksia, jotka pyrkivät taisteluun Yhdysvaltain laivaston osaston kanssa. Alus matkasi tehtävästä vapauduttuaan Palaulle. Alus suojasi 19. helmikuuta lentotukialusosastoa, jonka koneet iskivät Port Darwiniin, minkä jälkeen osasto matkasi 21. helmikuuta Staringinlahdelle Celebesiin. Shiranuhi lähti 25. helmikuuta Staringinlahdelta suojaten lentotukialuksia Jaavan eteläpuolisella merialueella.[1]

Shiranuhi upotti 1. maaliskuuta Kasumin kanssa tunnistamatta jääneen kauppa-aluksen. Alus joutui 5. maaliskuuta Tjilatjapissa ilmahyökkäykseen, minkä jälkeen se palasi Staringinlahdelle 11. maaliskuuta. Alus suojasi 27. maaliskuuta lentotukialuksia niiden iskiessä Intian valtameren meriliikennettä vastaan. Lentutukialusten lentokoneet iskivät 5. huhtikuuta Colomboon ja 9. huhtikuuta Trincomaleehen.[1]

Alus saapui 23. huhtikuuta Kureen, jossa se siirrettiin telakalle. Palvelukseen palattuaan alus matkasi 21.–25. toukokuuta 2. Hävittäjäviirikön mukana Kuresta Saipanille. Alus suojasi 3.–6. kesäkuuta Midwayn taistelun aikana joukkojenkuljetussaattuetta. Se suojasi 17.–23. kesäkuuta Kumanon ja Suzuyan Trukilta Kureen. Alus suojasi 28. kesäkuuta – 4. heinäkuuta Chiyodan Jokosukasta Kiskalle.[1]

Shiranuhi vaurioitui 5. heinäkuuta pahoin Yhdysvaltain laivaston sukellusveneen USS Growlerin laukaiseman torpedon osuttua alukseen Kiskan sataman edustalla. Aluksen miehistöstä sai surmansa kolme ja aluksen takimmaisen savuhormin takaa alus vaurioitui pahoin. Alus paikattiin, jonka jälkeen se hinattiin 15. elokuuta – 3. syyskuuta Kiskalta Shimushun kautta Maizurun telakalle korjattavaksi. Alus merkittiin erikoisreserviin sen ollessa telakalla korjattavana 31. elokuuta 1942 - 15. marraskuuta 1943. Aluksen X-torni korvattiin korjausten aikana kahdella kolmiputkisella 25 millimetrin ilmatorjuntatykillä.[1]

1943-1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shiranuhin korjaukset valmistuivat 15. marraskuuta 1943, jolloin se liitettiin 9. Laivastoon. Alus suojasi 7.–16. tammikuuta 1944 saattueen Saekista Palaulle, jonne saavuttuaan se suojasi maaliskuun alkuun saakka saattueita Palaun, Wewakin ja Hollandian välisillä vesialueilla. Alus liitettiin 1. maaliskuuta 5. laivaston 1. Hävittäjälaivueen 9. Hävittäjäviirikköön. Se suojasi 6.–22. maaliskuuta saattueen Palaulta Formosan kautta Kureen. Viirikön nimi muutettiin 31. maaliskuuta 18. Hävittäjäviiriköksi.[1]

Alus lähti 2. huhtikuuta Kuresta Ominatoon, josta se jatkoi matkaansa pohjoisille alueille partiointi ja saattuetehtäviin. Alus suojasi 19.–21.kesäkuuta Nachin ja Ashigaran Ominatosta Kureen. Alus suojasi 28. kesäkuuta – 1. heinäkuuta saattueen Jokosukasta Ominatoon, josta se suojasi 31. heinäkuuta – 2. elokuuta Nachin ja Ashigaran Kureen. Shiranuhi suojasi 11.–14. elokuuta Kisoa ja Tamaa Jokosukan ja Chichi-jiman välisissä joukkojensiirroissa. Alus suojasi 14.–23. lokakuuta Nachin ja Ashigaran Kuresta Amami-O-Shiman ja Makon kautta Coroniin.[1]

Shiranuhi suojasi 24.–25. lokakuuta Surigaonsalmen taistelussa amiraali Shiman 2. Hyökkäyslaivastoa. Alus lähetettiin taistelun jälkeen 26. lokakuuta etsimään taistelussa kadonneita Kinua ja Uranamia. Tämän jälkeen se siirtyi avustamaan Hayashimoa, mutta joutui itse Yhdysvaltain laivaston Task Force 77:n lentokoneiden maaliksi. Alus upposi 27. lokakuuta 80 merimailia Panaista pohjoiseen. Aluksen upotessa menetettiin koko miehistö sekä 18. Hävittäjäviirikön komentaja Inoue Yoshio.[1]

Koordinaatit: 12°00′N, 122°30′E

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley M J: Destroyers of World War Two − an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941-1945). Annapolis, MD, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]