Shintai
Shintai (jap. 神体, ”kamin vartalo”) tai go-shintai (jap. 御神体), kun halutaan käyttää kunnioittavaa go-etuliitettä, on šintolaisuudessa esine tai asia, jota palvotaan pyhäkössä tai sen lähistöllä, koska kamin uskotaan asuvan siinä.[1] Pyhäkköšintolaisuudessa (jinja-shintō) käytettyä shintaita voidaan nimittää myös sanalla mitamashiro (jap. 御霊代, ”hengen korvaaja”).[1] Vuorta, jossa kamin uskotaan asuvan, kuten Fujivuorta tai Miwavuorta, kutsutaan sanalla shintai-zan (jap. 神体山).[2]
Nimestään huolimatta shintait eivät itsessään ole kameja vaan pikemminkin vain väliaikaisia asuinsijoja, joiden kautta ihmiset voivat palvoa kameja.[3] Shintait ovat myös aina yorishiroja eli esineitä tai asioita, jotka vetävät jo luonteensa vuoksi kameja puoleensa.
Yleisimmät shintait ovat ihmisen valmistamia esineitä, kuten peilejä, miekkoja, jalokiviä (esimerkiksi pilkun muotoisia magatama-kiviä), uskonnollisissa rituaaleissa käytettyjä gohei-sauvoja tai kameja esittäviä veistoksia, joita kutsutaan nimellä shinzō (jap. 神像).[4] Ne voivat kuitenkin olla myös luonnon muodostelmia, kuten kiviä, vuoria, puita ja vesiputouksia.[1]
Kuuluisiin shintai-esineisiin lukeutuvat Yata no kagami (osa japanin keisarillisia regaaleita), Miwavuori, Nantaivuori, Nachi-vesiputous ja Meoto-iwa-kivet. Kaikkein kuuluisin shintai on varmasti Fujivuori.[2]
Sumōn huipulle noussut painija eli yokozuna on elävä shintai. Siksi hänen vyötärölleen on kiedottu pyhä köysi eli shimenawa, joka suojelee pyhiä esineitä tai asioita pahoilta hengiltä. Kannushi eli šintolainen pappi voi muuttua eläväksi shintaiksi uskonnollisen seremonian aikana, kun kami asettuu hänen ruumiiseensa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Shintai Encyclopedia of Shinto. Viitattu 20. joulukuuta 2009.
- ↑ a b Ono, Sokyo & Woodard, William: Shinto – The Kami Way, s. 100. Tuttle Publishing, 2004. ISBN 978-0804835572.
- ↑ Smyers, Karen Ann: The Fox and the Jewel: Shared and Private Meanings in Contemporary Japanese Inari Worship, s. 44. Honolulu: University of Hawaii Press, 1999. ISBN 0-8248-2102-5.
- ↑ Kameja ei ole alun perin esitetty antropomorfisina tai fyysisinä olioina, mutta buddhalaisuuden vaikutuksesta on syntynyt niitä esittäviä maalauksia ja veistoksia.