Sapor I
Sapor I tai Šapur I oli Persian kuningas vuosina 241–272 tai mahdollisesti 239–270. Sapor valloitti Armenian ja Georgian. Parhaiten hänet tunnetaan hänen roomalaisille aiheuttamistaan vaikeuksista. Hän voitti keisarit Gordianus III:n, Philippus Arabsin ja Valerianuksen.
Sapor vangitsi keisari Valerianuksen. Tämän jälkeen hän tarinan mukaan nousi hevosensa selkään käyttäen keisaria tuolina. Seuraavaksi hän teloitti keisarin, täytti hänet oljilla, värjäsi purppuralla ja asetti näytille.
Valtaosa roomalaisten ja persialaisten välisestä konfliktista kertovista tiedoista on lähtöisin roomalaisilta. Nämä tiedot ovat osoittautuneet siloitelluiksi. Roomalaiset eivät edes mainitse joitain käydyistä taisteluista. Saporilta itseltään on säilynyt kallioreliefi, jossa kuvataan roomalaisten tappiota.
Zarathustralaisuus oli Saporin hovissa valtakunnanuskonto, mutta hän suvaitsi myös muita uskontoja, kuten kristinuskoa. Saporin valtakaudella profeetta Mani alkoi levittää perustamaansa manikealaisuutta Sassanidien valtakunnassa kuninkaan myöntämän valtakirjan turvin, ja kuningas itse suosi kyseistä uskontoa. Manin ainoa persiankielinen esitys uskonnostaan, Šapurgan, on omistettu Saporille.
| Edeltäjä: Ardašir I |
Persian kuningas Sassanidien hallitsijasuku |
Seuraaja: Hormizd I |