Samppanja

Wikipedia
Ohjattu sivulta Shamppanja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lasillinen samppanjaa.
Erikokoisia samppanjapulloja.

Samppanja on kuohuviini, jota tuotetaan Champagnen maakunnassa Ranskassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samppanja valmistetaan yleensä valkoisista Chardonnay- tai punaisista Pinot Noir- ja Pinot Meunier -rypäleistä. Useimmiten samppanja valmistetaan näistä kaikista rypäleistä, mutta se voidaan valmistaa myös vain yhdestä rypälelaadusta. Historiallisista syistä samppanjarypäleiksi hyväksytään myös Arbanne, Petit Meslier, Pinot Blanc (tunnetaan myös nimellä Blanc Vrai) ja Pinot Gris. [1], mutta näistä valmistetut samppanjat ovat melko harvinaisia. Ennen vuotta 2010 sallittujen rypäleiden listalla olivat myös Pinot de Juillet ja Pinot de Rosé. [2]

Samppanja on useimmiten vaaleata, mutta useimmat samppanjatalot valmistavat myös punertavaa roseesamppanjaa. Pelkästään Chardonnay-rypäleitä sisältävää samppanjaa kutsutaan nimellä blanc de blancs, ja vain punaisia rypäleitä sisältävää nimellä blanc de noirs. Samppanjaan lisätyn sokerin määrä vaihtelee; brut zéro tai brut natural -samppanjaan ei lisätä lainkaan sokeria, ja siitä järjestyksessä makeampia ovat brut, extra-dry, sec, demi-sec ja doux. Näistä yleisin on brut.

Suojattu tuote[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan valtiot ja muutamat muut maat ovat suojanneet samppanja-sanan (ransk. Champagne) tarkoittamaan vain Champagnen alueelta tulevia kuohuviinejä. Tuotemerkki suojattiin Madridin sopimuksella vuonna 1891 ja se vahvistettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Versailles’n sopimuksessa.[3] Alkuperäisellä samppanjamenetelmällä (ransk. Méthode Traditionnelle) valmistetaan kuohuviinejä muuallakin ja niiden myynninedistämisessä on joskus käytetty samppanja-nimitystä termin suojausta kunnioittamatta.

Vaikka ”samppanja”-sanaa käytetäänkin joskus tarkoitettaessa yleisesti kuohuviiniä, kaikki kuohuviinit eivät kuitenkaan ole samppanjaa.

Samppanjapullon korkkeja.

Pullot ja tarjoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmät samppanjapullojen koot ovat normaali (0,75 l) ja Magnum (1,5 l). Muita kokoja ovat piccolo (0,188 l), puolikas (0,375 l) sekä suuret Jéroboam (3 l), Réhoboam (4,5 l), Mathuselah (6 l), Salmanazar (9 l), Balthazar (12 l) ja Nabuchadnezzar (15 l). Samppanja juodaan viileänä, 8–10-asteisena.

Samppanjapullo voidaan avata myös säilällä tai sapelilla. Tekniikan nimi on sabrage. Miekkaa liu'utetaan pullon sivusaumaa pitkin, kunnes se kolahtaa pullon suussa olevaan kohoumaan, mikä katkaisee pullon kaulan korkin alapuolelta. Pullon suusta purkautuva paine pitää huolen siitä, ettei pullon sisälle mene lasinsiruja.

Samppanja on yleisimmin tunnettu juhlajuomana.

Ahvenanmeren löytö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaalainen sukeltaja Christian Ekström löysi heinäkuussa 2010 Ahvenanmaan edustalta 55 metrin syvyydestä hylystä ehjiä samppanjapulloja. Samppanjapulloja tutkittiin tarkemmin Ranskassa, missä selvisi, että löytyneet noin 170 samppanjapulloa lienevät 1820-luvun lopulta tai 1830-luvun alusta. 95 pulloa on jo lakkautetulta Juglar-nimiseltä valmistajalta, 46 kuuluisaa Veuve Clicquot'ta ja neljä sisältää Heidsieckia.[4] Ennen löytöä vanhin tunnettu juomakelpoinen samppanja oli vuodelta 1825.[5] Jokaisen pullon hinnaksi on arvioitu 50 000 euroa. Samppanja on säilynyt erinomaisesti meressä, ja se maistui viiniasiantuntijan mukaan loistavalta.[6][7] Suurin osa pulloista on tarkoitus myydä huutokaupassa, joitakin pulloja laitetaan esille Ahvenanmaan maakuntamuseossa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Décret n° 2010-1441 du 22 novembre 2010 relatif à l'appellation d'origine contrôlée « Champagne » Viitattu 28.8.2011. ranskaksi
  2. Les Maisons de Champagne. "A.O.C. Champagne: Définition et loi −1 Viitattu 28.8.2011. ranskaksi
  3. Jenni Räinä: Samppanjan sielunmaisema. Aamulehti, 27.3.2013, s. B28.
  4. a b Ahvenanmaan samppanjahylystä löytyi uusi juomalaatu
  5. Sukeltajan huima löytö Suomesta: 50 000 euron samppanjaa Uusi Suomi. 17.7.2010. Viitattu 16.9.2010.
  6. Samuels, Tanyanika: Champagne from 1780s found by divers in shipwreck in Baltic Sea, could belong to Louis XVI NYDailyNews.com. 17.7.2010. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)
  7. Ahvenanmaan samppanjahylyn ympärille sukelluskielto, Helsingin Sanomat, 21.7.2010. Viitattu 16.9.2010.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nuikki & Avellan, Essi & Lihtonen, Juha: Champagne: Parhaat samppanjat. Valokuvat: Pekka Nuikki. Kuvituskuvat: Minna Liukkonen. Käännökset: Meri Kukkavaara. Helsinki: Readme.fi, 2014. ISBN 978-952-220-772-2.
  • Sinivirta, Jukka: Elämäniloa ja samppanjaa. Helsingissä: Otava, 1999 (3. tarkistettu painos 2004). ISBN 951-1-15770-1.
  • Sinivirta, Jukka: Samppanja: Naurun airut, onnen polttoaine. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-19868-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]