Shakki Suomessa

Tämä artikkeli käsittelee shakkia Suomessa ja siihen liittyviä asioita, kuten järjestö- ja kerhotoimintaa sekä kirjallisuutta.

Suomalaisen shakin historia

Suomessa shakkia on pelattu yli 150 vuotta ja kansainvälisiä kontakteja shakkiseuroilla on ollut heti alusta lähtien. Pietarissa vierailevat huippupelaajat poikkesivat silloin tällöin matkansa varrella myös Turussa, Helsingissä ja Viipurissa, antaen simultaaniesityksiä ja tuoden uusia virikkeitä.

Ensimmäiset shakkiseurat

• Helsingin Shakkiklubi (HSK perustettu 1886) on vanhin yhtäjaksoisesti toiminut suomalainen shakkikerho, jonka perustajajäsenet olivat käynnistämässä koko maan shakkitoimintaa..
• Åbo Schackklubb - Turun Shakkiklubi (perustettu 1903)
• Vasa Schackklub (perustettu 1906)
• Viipurin Shakkiklubi (perustettu 1908)
• Akateeminen Shakkiklubi (perustettu 1911, yliopiston rehtori vahvisti säännöt)
• Arbetets Vänners Schackklubb (perustettu 1912)

Shakkiliiton perustaminen

Suomen itsenäistymisen jälkeen Helsingin ja Turun shakkiklubit ryhtyivät puuhaamaan kansallista liittoa sekä yleistä turnausta, jossa ratkaistaisiin, kuka on "Suomen shakkimestari". Suomen Shakkiliiton perustaminen ja "1. yleissuomalainen turnaus" toteutui kesäkuussä 1922 Helsingissä. Turnauksen voitti 51-vuotias Anatol Tschepurnoff Viipurin Shakkiklubista ja hän piti mestaruutta yhtäjaksoisesti vuoteen 1931, jolloin mestaruuden voitti nuoren polven edustaja ja ajankohtaisen teorian tuntija, 21-vuotias Eero Böök, sittemmin ensimmäinen kansainvälinen mestarimme ja ansiokas shakkikommentaattori.

Suomen shakkitoiminnasta vastasi aluksi Suomen Shakkiliitto (SSL, perustettu 1922). 1920- ja 1930-luvuilla shakkielämä laajeni voimakkaasti ja kansainvälistyi. Työväen Shakkiliitto perustettiin 1934. Suomen shakkiliitto ja Työväen Shakkiliitto olivat jo sodan aikana käynnistäneet yhteistoiminnan ja SLU:n lajiliittoihin kuuluva Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL) perustettiin 1948. Shakkihistoriamme huipputapahtuma on Shakkiolympialaiset 1952.

Shakkijärjestöt ja yhteisöt

Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL) on Suomen shakinpelaajien lajiliitto, joka muun muassa järjestää vuosittain SM-turnaukset ja laskee kotimaan vahvuusluvut. Suomessa shakki on vuodesta 1983 asti ollut virallisesti urheilua, minkä takia shakkiliitot ja -kerhot kuuluvat valtion ja kuntien urheilutoimen alaisuuteen.

Suomen Keskusshakkiliiton varsinaisia jäseniä ovat shakkikerhot ja niiden lisäksi keskusshakkiliiton jäseniä ovat myös Suomen Kirjeshakkiliitto, Suomen Tehtäväniekat ja Työväen Shakkiliitto.

Kansainväliset yhteydet ja saavutukset

SKSL edustaa Suomea FIDE:ssä. Kansainvälisellä tasolla kuusi suomalaista on yltänyt lähishakissa suurmestareiksi: Heikki Westerinen (v:sta 1975), Yrjö Rantanen (v:sta 1980), Eero Böök, Jouni Yrjölä, Heikki Kallio ja Tomi Nybäck . Kaikkiaan on FIDE jakanut Suomeen vajaat kuutisenkymmentä shakkiarvonimeä.

Kirjeshakissa suomalaiset olivat saaneet 2009 loppuun mennessä 13 suur- 14 seniori- ja 38 kansainvälisen mestarin arvoa.

Tehtävien ratkaisun joukkuemaailmanmestaruuskilpailuja eli "tehtäväolympialaisia" on järjestetty seitsemän kertaa. Suomen joukkue on voittanut nämä kisat neljä kertaa ja Pauli Perkonoja on tähän mennessä ainoa tehtävien ratkaisun suurmestari.

Seurajoukkueiden kilpailusarjat

Suomen shakkitoiminnasta vastaa SLU:n lajiliittoihin kuuluva Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL, perustettu 1948), joka muun muassa järjestää vuosittain SM-turnaukset ja laskee kotimaan vahvuusluvut. Vahvuuslukuja käytetään pelaajaparien valitsemiseksi joko tasaselojärjestelmällä, jonka tarkoituksena on saada pelipariksi mahdollisimman tasaväkisen parin tai kuten yleisemmin kilpailujärjestelmällä, jonka tarkoituksena on löytää kilpailijoiden parhuusjärjestys.

Suomessa shakki on vuodesta 1983 asti ollut virallisesti urheilua, minkä takia shakkiliitot ja -kerhot kuuluvat valtion ja kuntien urheilutoimen alaisuuteen. Kotimaisten turnausten kilpailukalenterista, tulospalvelusta, selolaskennasta ja Suomen Shakin julkaisemisesta vastaa Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL).

Shakin SM-liiga

Shakin SM-liiga on suomalainen shakin pääsarja. Ensimmäisen kerran SM-liiga järjestettiin kaudella 1974–1975, jolloin se oli cup-muotoinen. Kaudella 2008–2009 liigassa oli mukana kymmenen joukkuetta.

I divisioona

Shakin I divisioona pelataan neljässä lohkossa A, B, C ja D

II ja III divisioonat

Shakin II divisioona pelataan kuudessa lohkossa ja shakin III divisioona pelataan kahdessatoista lohkossa. Peliajat Tulokset Muita tietoja

Kilpailukalenterit

SKSL 

SKSL:n kilpailukalenteri

Helsingin Shakkiliitto

Helsingin Shakkiliiton kilpailukalenteri

Tasaseloturnaukset

Tasaseloturnaukset

Lapset ja nuoret

Tutkimusten mukaan shakin harjoittelu parantaa keskittymiskykyä sekä ongelmien ratkaisukykyjä ja on muun muassa näiden kautta hyödyllistä muutenkin, ainakin lapsille. Ja kaikenlaisen ajatteluharjoittelun on todettu vähentävän riskiä dementiaan, joten myös eläkeläisille tämä on hyvä harrastus. Opetussuunnitelmaan shakki on nostettu ainakin Venäjällä, Ranskan Korsikassa, Islannissa ja Turkissa.

Opettelu yleensä aloitetaan perheessä ja tämän jälkeen mennään koulujen shakkikerhoihin (katso seuraava kappale). Paikalliset shakkikerhot ovat usein aloittelevalle pelaajalle liian haastava paikka. Leirejä ja päiväleirejä organisoidaan parissa paikassa: Espoossa ja Salossa. Espoon päiväleirit soveltuvat paremmin vasta-alkajille.

Pääkaupunkiseudulla lapsen ensimmäiset organisoidut kisat ovat yleensä joko koulussa tai shakkikodissa. Shakkikodissa, tai muuton jälkeen nykyisin shakkiareenalla, kisoja vedetään nimellä nappulakisat.

Muualtakin Suomea löytyy kisoja. Kalentereita löytyy useastakin paikkaa vähän eri sisällöillä, mutta selkein niistä on koulushakin kilpailukalenteri. Jos vastustajien tasoja haluaa katsoa, niin paras tieto löytyy SELO-listalta.

Koulushakille on omat Web-sivut ja Facebookista löytyy Shakkiliiton sivu, jossa kerrotaan myös lasten ja nuorten tapahtumat kiitettävästi. Oma postituslista nuorille ja lasten vanhemmille löytyy shakki.net:stä.

Harrastusta aloittaessa on hyvä lukea myös ilmainen shakki-lehti.

Koulushakki ja koulujoukkueiden shakkikisat

Viime vuosina koulushakki on yleistynyt pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2011 Helsingin seudun koulujoukkueiden kisoissa oli mukana 47 joukkuetta. Shakin suomenmestaruuskisoissa 2011 joukkueita oli 18.

Shakkiharrastuksen lisääntyminen lienee kansainvälinen ilmiö, jossa Ruotsi on meitä paljon edellä. Tai sitten innostuksen lisääntymiseen voi myös olla Espoon koulujen shakkikerhojen vetovastuun ulkoistus ammattimaisempiin käsiin. Joskin johtopaikkaa, Suomessa ja Helsingin seudulla, pitää Helsinkiläinen englantilainen koulu (The English School) riippumatta katsotaanko kisoissa pärjäämistä vai joukkueiden määrää.

Koulushakille on omat Web-sivut.

Shakin vahvuusluvut

SKSL laskee kotimaan ja FIDE kansainväliset vahvuusluvut eli ELO-luvut. Kansainvälisiä vahvuuslukuja sanotaan ELO-luvuiksi ja kotimaan vahvuuslukuja SELO-luvuiksi. Pitkille peleille ja pikashakille pidetään erillisiä SELO-listoja. Kirjeshakin vahvuuslukuja sanotaan KELO-luvuiksi ja tehtäväshakin vahvuuslukuja RELO-luvuiksi. Näiden lisäksi SKSL ylläpitää edustusvalintalistaa, josta Suomen edustajat valitaan kansainvälisiin turnauksiin.

Kansainväliset ELO-luvut

• FIDE:n rating-sivu
• ELO-listan kärki
• ELO-listan suomalaisten kärki
• ELO-listan suomalaiset

Suomen SELO-luvut

• SELO-lista luettelee kaikki suomalaiset kerhopelaajat SELO-lukujen mukaisessa vahvuusjärjestyksessä.

Pikashakin SELO-luvut

• Pikashakin SELO-lista luettelee kaikki suomalaiset kerhopelaajat pikashakin SELO-lukujen mukaisessa vahvuusjärjestyksessä.

Kirjeshakin KELO-luvut

• Suomalainen kirjeshakin KELO-lista on lopetettu 2007 ja nyt ainoa suomessa käytettävä kirjeshakin vahvuuslista on kansainvälinen kirjeshakin ELO-lista

Tehtävänratkaisun RELO-luvut

• Suomen tehtäväniekat ylläpitää kansallista tehtäväshakin RELO-listaa
• (Kansainvälisille laadinnan arvonimille ovat perustana FIDE-albumipisteet.)

Suomen edustusvalintalistat

• Edustusvalintalista
• Olympiavalintalista

Peliserverien vahvuusluvut

• Peliserverit ylläpitävät myös omia vahvuuslukujaan, mutta ne eivät yleensä ole suoraan verrannollisia kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen ylläpitämiin vahvuusluokituksiin.

Peliluokat, arvonimet ja pätevyydet

Shakin suomalaiset arvonimet myönnetään korkeimman saavutetun kansallisen vahvuusluvun perusteella ja ovat elinikäisiä. Poikkeuksena kirjeshakki, jossa 2008 uudistuksessa Suomen Kirjeshakkiliitto luopui kansallisen vahvuuslukulistan ylläpidosta, ja pelaajan luokka sidottiin hänen kunkinhetkiseen kansaiväliseen vahvuuslukuunsa.

Lähishakki
Arvo	Selo-raja	Huomautuksia
mestari (M)	2200
mestariehdokas (ME)	2050
I luokka	1900	Luokat I-III ja niiden selo-rajat ovat epävirallisia
II luokka	1750
III luokka	1600
kansallinen shakkituomari
kilpailun johtaja
shakkitoimitsija
Kirjeshakki
Arvo	kv. vahvuusluku	Huomautuksia
M-luokka	vähintään 2100
ME-luokka	2099-1900
I luokka	1899-1700
II luokka	alle 1700
kansallinen kirjeshakkituomari
Tehtäväshakki
Arvo		Huomautuksia
kansallinen tehtävämestari
M-luokan ratkaisija
A-luokan ratkaisija
kansallinen tehtävätuomari

Peliarkistot

Tamperelaisten kokoama Suomipelitietokanta sisältää arkistoituja pelejä vuoteen 1999 asti. Sen jälkeen pelit on arkistoitu ShakkiNetin ylläpitämään Suomitietokantaan. Pelit voi ladata sivustoilta pgn-tiedostomuodossa.

Shakkimediat

Lehdet

Suomen ensimmäinen shakkilehti

Tidskrift för schack oli ensimmäinen suomessa ilmestynyt shakkilehti. Sitä julkaistiin vuoden 1890 ajan, 10 numeroa, yht. 100 sivua. Toimittajana oli Helsingin Shakkiklubin aktiivinen puuhamies, kieli- ja itsenäisyysmies, kirjailija ja professori Johannes Öhquist (1861-1949). Häntä pidetään myös Suomen tehtäväshakin uranuurtajana.

Suomen Shakki

Suomen Shakin julkaisemisesta vastaa Suomen Keskusshakkiliitto (SKSL). Lehti ilmestyy 12 numerona vuosittain ja kuuluu etuna A-lisenssin haltijoille. Lehden päätoimittaja on Marko Tauriainen ja hän ylläpitää myös shakkihistoriallista blogia Ihan pähkinöinä.

Shakki

Shakkisivustot

ShakkiNet

ShakkiNet on Internetissä toimiva shakkiverkkopalvelu, joka aloitti toimintansa 1.1.1999. Palvelu tarjoaa ajankohtaista tietoa Suomen shakkielämästä ja helpottaa shakkiin liittyvän informaation löytymistä Internetistä.

ShakkiNet ei maksa palkkioita tekijöilleen. Toiminnasta vastaa ShakkiNet-tiimi ja mahdollinen tuotto käytetään suomalaisen shakin tukemiseen. Yhdistys on tukenut kesäisin järjestettyjä kansainvälisiä turnauksia, tarkoituksenaan tarjota nuorille suomalaisille shakkilahjakkuuksille mahdollisuus kilpailla vahvoja ulkomaisia pelaajia vastaan.

ShakkiNet ei ole suomalainen shakin lajiliitto, vaan riippumaton shakkiaiheinen verkkopalvelu. Se ei vastaa virallisesta suomalaisesta shakkitoiminnasta tai -tiedosta, esimerkiksi kilpailukalenterista tai Suomen Shakki -lehdestä.

ShakkiNet sisältää palstat shakkiuutisille, -turnauksille ja -lehdille, shakkiliitoille, -kerhoille ja -kauppiaille, shakkivalmennuksesta sekä shakkitietokoneista kiinnostuneille. Kukin palsta sisältää sekä ShakkiNetin tuottamaa materiaalia että linkkejä Internetin tarjontaan. Lisäksi domainin shakki.net alta löytyy omia sivujaan ylläpitäviä yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka vastaavat itse tuottamastaan tiedosta ja sivujensa ylläpidosta.

ShakkiNet on kiinnostunut kaikista ideoista, jotka liittyvät shakkiin ja Internetiin. Lisäksi ShakkiNet on halukas yhteistyöhön ihmisten ja shakkikerhojen kanssa, jotka haluavat tehdä työtä suomalaisen shakin hyväksi. Shakki on yksi harvoista lajeista joita voi harrastaa Internetissä. Shakkitietoa saa tällä hetkellä enemmän Internetistä kuin mistään muualta. Suomalaiset shakinharrastajat tarvitsevat keinon hankkia ja jäsentää shakkitietoutta jota maailmalla on tarjolla. Suomalaisessa shakkitiedottamissa on paljon parantamisen varaa. Näitä ideoita toteuttamaan perustettiin ShakkiNet.

Shakkiwikia

Shakkiwikia on kaikkien vapaasti ylläpidettävissä ja kehiteltävissä oleva suomenkielisten shakin harrastajien yhteisösivusto ja virtuaaliyhteisö, joka etsii ja tuottaa shakkimateriaalia vapaisiin medioihin kaiken ikäisten shakkiharrastajien tarpeisiin. Tämän lisäksi Shakkiwikia tarjoaa ilmaista wiki-kotisivutilaa kaikille rekisteröidyille ja rekisteröimättömille shakkikerhoille ja peliporukoille.

Koulushakki

Koulushakin web-sivut

Foorumit

• Shakkiliiton Facebook-sivu
• Shakkiaiheinen keskustelufoorumi - shakkifoorumi.fi

Blogit

• Kimmo Koskelan shakkisivu: ajankohtaisia shakkiuutisia (Avaukset, Turnaukset ja ottelut, Peliarkistot, Softa, Pelihetki, Viikon peli, Viikon pulma, Linux ja shakki, Videot)
• Ihan pähkinöinä - Marko Tauriaisen shakkihistoriallinen blogi.

Shakkivalmennus

Valmennussivuja

• Valmennuslinkkejä - ShakkiNet
• Antti Pyhälän valmennustukiyhdistys
• Avausrepertuaarin luominen - Jouni Yrjölä
• Valmistautuminen - Jouni Yrjölä
• Jussi Tellan luentoja ja artikkeleita
• Hannunniitun Shakkikoulu
• Janne Kejon shakkisivu

Lähteet

Internetlähteet

• Suomen Keskusshakkiliiton organisaatiorakenne
• Suomitietokanta
• Suomipelitietokanta

Kirjallisuuslähteet

• Jussi Kainulainen: Shakkipelin historia. Karisto, 1984. ISBN 951-23-2186-6.

Kirjallisuutta

Ensimmäiset Suomessa ilmestyneet shakkikirjat

• "Grund-drag till shack, i enlighet med J. D. Philidor och Ph. Stamma", G. W. Hjelt, Turku 1852 oli ensimmäinen suomessa painettu shakkikirja. Se sisälsi analysoituja pelejä ja loppupelitapauksia.
• "Sjakkipelin alkeistiedot", Matti Lehmuksen omakustanne, Uusikaupunki 1901.
• "Shakki, pelien kuningas", WSOY 1916, saksalaisen F. Gutmayerin suomennos.
• "Shakkistrategiaa ja -taktiikkaa : kokoelma pelejäni vv. 1928-42, Eero Böök - Porvoo : WSOY, 1945" oli ensimmäinen merkittävä suomalainen shakkikirja. Se perustui Böökin sotavuosin aikana rintamalla tekemiin analyysseihin ja omien pelien tutkimiseen.
• "Ojasen oivalluksia", painettu 1975. Kirjoittaja Kaarle Ojanen on Suomessa ainoa kansainvälinen mestari sekä lähi- että kirjeshakissa ja tämä kirja on osa Suomen shakin historiaa. Ojanen voitti 12 suomenmestaruutta vuosina 1950 - 1972 sekä vielä osallistumistauon jälkeen 13. kerran 64-vuotiaana 1983.

Muuta kirjallisuutta

• Eero Böök: Shakkipakinoita. WSOY, 1967.
• Andrew Tessler: Šakkiaapinen. Suomentanut K. M. Juvas. WSOY Helsinki, 1972. ISBN 951-0-04484-9.
• Max Euve-Walter Meider: Shakin hienouksia. , 1978.
• Keres, Paul & Kotov, Aleksander: Taito voittaa shakissa. (suomentanut Raimo Lindroos). Helsinki: Tammi, 1965. ISBN 951-30-4532-3.
• Konsala, Kimmo: Shakin maailmanmestareita. Hämeenlinna: Karisto, 1981. ISBN 951-23-1789-3.

• Jussi Kainulainen: Shakkipelin historia. Karisto, 1984. ISBN 951-23-2186-6.
• Mikko Markkula ja Markku Kosonen: Shakin Säännöt ja Määräykset. Suomen Keskusshakkiliitto, 1987. ISBN 951-97081-0-3.
• Thomas ja Aulikki Ristoja: Shakki – perusteet, strategia, taktiikka. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20505-2.
• Jouni Yrjölä & Jussi Tella: An Explosive Chess Opening Repertoire for Black. Lontoo: Gambit, 2001. ISBN 1-901983-50-1 / ISBN 978-1-901983-50-0. (englanniksi)
• Mikko Markkula: Shakkitieto. Helsinki: Suomen Shakkikustannus Oy, 2002. ISBN 951-97081-2-X.
• Laato, Antti: Syvemmälle shakin salaisuuksiin: Opettajina juutalaiset mestaripelaajat. Jyväskylä: Atena, 2003. ISBN 951-796-306-8.
• Jouni Yrjölä & Jussi Tella: The Queen’s Indian. Lontoo: Gambit, 2003. ISBN 1-901983-90-0. (englanniksi)
• Viktor Vámos: Chess Tactics for Beginners. Caissa, 2004. ISBN 0-87980-019-4. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Shakki
• Luettelo shakin suomenmestareista
• Luettelo suomalaisista shakinpelaajista
• Suomen Keskusshakkiliitto ry.
• Shakkikerhojen yhteystiedot
• Suomen shakkikerhot