Seymouria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Seymouria oli permikaudella elänyt nelijalkainen, eräänlainen sammakkoeläin.

Permikauden kuiva ilmasto oli matelijoille edullisempi kuin sammakkoeläimille. Seymoria oli tästä poikkeus. Sillä oli monia matelijan piirteitä, kuten pitkät ja lihaksikkaat jalat sekä vettä pitävä iho. Se pystyi erittämään suonissa olevan ylimääräisen suolan sieraittensa avulla. Näiden lisäksi Seymouria pystyi elämään kuivalla maalla pitkiä jaksoja. Siksi se pystyi saalistamaan maalta hyönteisiä, pieniä matelijoita ja sammakkoeläimiä pitkienkin matkojen päästä. Seymouriauroksilla oli epätavallisen paksu kallo: kosiokamppailussa ne hakkasivat päitään vastakkain, kunnes toinen selviytyi voittajana. Parittelun jälkeen naaraat palasivat jokiin ja lampiin munimaan. Nuijapäät elivät ensin vedessä, kunnes ne olivat tarpeeksi isoja selvitäkseen kuivalla maalla. Seymourian elinympäristö oli puoliaavikkoa.

Ensimmäinen Seymourian fossiili löydettiin Seymourista, Teksasin osavaltiosta, ja se oli tutkijoille arvoitus. Ruumis viittasi matelijaan, mutta kallo sammakkoeläimeen. Nykyään katsotaan, että Seymouria kuuluu biologialtaan sammakkoeläimiin. Seymouria luetaan nykyään Seymouriamorpha-ryhmän sammakkoeläimiin, ja se kuuluu Proterogyrinuksen kanssa niin sanottuihin reptilomorfeihin, eli matelijat kehittyivät Seymourian kaltaisista esimuodoista. Ensimmäiset Seymourian kaltaiset sammakkoeläimet kehittyivät permikauden alussa noin 290 miljoonaa vuotta sitten, mutta myöhäisellä permikaudella ne olivat kuolleet sukupuuttoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]