Setä Tuomon tupa
Wikipedia
| Setä Tuomon tupa Uncle Tom's Cabin |
|
| Kirjailija | Harriet Beecher-Stowe |
| Kustantaja | National Era |
| Suomentaja | Aatto Suppanen, Niilo Liakka |
| Genre | |
| Ilmestynyt | 20.3.1852 (suomeksi) |
| Julkaisuasu | {{{tyyppi}}} |
| Sivuja | {{{sivu}}} |
| Kirjasarja | {{{sarja}}} |
| Sarjassa edeltävä | {{{edeltävä}}} |
| Sarjassa seuraava | {{{seuraava}}} |
| Kansitaiteilija | {{{kansi}}} |
| ISBN | [[Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/{{{isbn}}}|{{{isbn}}}]]
|
Setä Tuomon tupa (engl. Uncle Tom's Cabin) on Harriet Beecher-Stowen 1800-luvun puolivälissä kirjoittama Yhdysvaltain neekeriorjuutta käsittelevä esikoisromaani. Tarina kertoo Tuomo-nimisen orjan kohtalosta eri isäntien alaisuudessa. Kirja aiheutti paljon kiistelyä Yhdysvalloissa ja sen on sanottu vaikuttaneen orjuuden lakkauttamiseen.
Romaani julkaistiin ensin National Era -nimisessä sanomalehdessä 5. kesäkuuta 1851 alkaen. Kirjaksi se painettiin 20. maaliskuuta 1852. Kirja myi ensimmäisen vuotensa aikana 300 000 kappaletta ja oli 1800-luvun myydyin romaani. Kirjan vaikutus oli niin suuri, että kun Abraham Lincoln tapasi Beecher-Stowen Yhdysvaltain sisällissodan alussa, hänen kerrotaan huudahtaneen: "Sinä siis olet se pieni nainen, joka kirjoitti tuon kirjan, joka sytytti tämän suuren sodan." ("So you're the little woman who wrote the book that made this great war!")
Mark Twainin nuorisoromaani Huckleberry Finnin seikkailut käsittelee osaltaan myös orjuutta, koska päähenkilön tärkein ystävä on karannut musta orja Jim; hänen ihmisarvonsa painottaminen muodostuu kantavaksi teemaksi, joten kirjaa voinee pitää huomattavasti parempana orjuuden vastustajana kuin räikeän ylitunteelliseen propagandaan eksyvää Beecher-Stowen kirjaa.
[muokkaa] Juoni
Vanhan orjan Setä Tuomon tarina kerrotaan räikeän tunteellisesti; orjien isännät leimataan julmiksi tai kyynisiksi raakalaisiksi, jotka viljelevät tekopyhää ilmaisua:
»Olkoot orjat kiitollisia - mehän annamme heille kodin!»
Ja kun Tuomo saa hyvän isännän ja liikuttavan rakastettavan pikku emännän eli isännän tyttären - niin totta kai tyttö kuolee sairauteen; ja kun isä lupaa tytölle tämän kuolinvuoteella että vapauttaa setä Tuomon - niin tietenkin muuan juoppo puukottaa tämän ystävällisen miehen!
Eikä miehen itsekäs leski välitä lupauksesta vaan myy Tuomon orjamarkkinoilla - ja itsestään selvää on että ostaja on pahimman lajin raakalainen.
Amerikkalaiset sanovat nykyäänkin, että setä Tuomon viimeisen isännän, ruoskaa heiluttavan juoppohullun viljelijä Simon Legreen nimeä käytetään yleisesti herjauksena.
[muokkaa] Julkaisut
- Tuomo sedän tupa eli alhaisten elämää : kuvauksia neekeriorjain elämästä Amerikan Yhdysvalloissa, suomennos Niilo Liakka, ISBN 951-0-11386-7
- Setä Tuomon tupa. Suomentanut N. Liakka. Suomennoksen tätä laitosta varten tarkistanut Marja Haapio. 8., tarkistettu painos. Suuri lukukirjasto 11. Porvoo Helsinki Juva: , 1985. ISBN 951-0-11359-X.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Setä Tuomon tupa Aatto S:n suomentamana Project Gutenbergissä
- Tuomo sedän tupa Maikki Fribergin muokkaamana Project Gutenbergissä

