Serpentiiniankeriaat
| Serpentiiniankeriaat | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Serpentiiniankerias (Derichthys serpentinus) | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Suvut[1] | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| |
Serpentiiniankeriaat (Derichthyidae) on ankeriaskaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan valtameristä lämpimistä ja lauhkeista vesistä.
Lajit ja anatomia [muokkaa]
Serpentiiniankeriaiden heimoon kuuluu kaksi sukua ja kolme lajia. Lajit ovat serpentiiniankerias (Derichthys serpentinus), pitkäkaula-ankerias (Nesorrhamphus ingolfianus) ja Nesorrhamphus danae. Ne ovat keskikokoisia kaloja ja saavuttavat 40–60 cm:n pituuden. Ruumis on pitkulainen ja kaula on pitkä ja kapea. Kuono on serpentiiniankeriaalla lyhyt ja Nesorrhamphus-suvun lajeilla pidempi. Pitkä selkäevä alkaa melko takaa ja on yhtynyt pyrstö- ja peräevien kanssa. Päässä on useita huokosia, jotka ovat osa aistijärjestelmää. Serpentiiniankeriaat ovat suomuttomia ja väriltään yksivärisen ruskeita tai mustia ja evät ovat muuta ruumista vaaleammat.[1][2][3][4][5]
Levinneisyys [muokkaa]
Serpentiiniankeriaslajeja tavataan Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilta lämpimistä ja lauhkeista vesistä. Ne elävät avomerellä yleensä yli 500 metrin syvyydessä. Serpentiiniankeriaiden elintavoista tiedetään vain hyvin vähän.[1][3][4][5]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 121. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.05.2012). (englanniksi)
- ↑ Derichthyidae ITIS. Viitattu 21.5.2012.
- ↑ a b Family Derichthyidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 21.5.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Family Derichthyidae (PDF) FAO. Viitattu 21.05.2012. (englanniksi)
- ↑ a b James Leonard Brierley Smith, Margaret Mary Smith, Phillip C. Heemstra: Smiths' Sea fishes, s. 191. Struik, 2003. ISBN 978-1868728909. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.05.2012). (englanniksi)