Sentinelit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
sentinelit
Kokonaismäärä 39 (vuoden 2001 väestönlaskenta), arviot 500 henkeen asti
Asuinalue Pohjois-Sentinel, Andamaanit
Kieli (kielet) sentineli
Uskonto (uskonnot)  ?

Sentinelit (engl. Sentinelese) ovat Andamaaneilla Pohjois-Sentinelin saarella asuva alkuperäisheimo. Se tunnetaan lähes täydellisestä eristäytymisestään muusta maailmasta. He elävät yhteismajoissa kalastellen kanooteillaan saaren läheisellä merialueella. Sekä miehet että naiset elävät alasti. Sentinelin kielestä ei tiedetä juuri mitään (sille on annettu ISO-639-3-koodi std[1]). Ongen ja aka-beankielisiä ihmisiä on viety saarelle, mutta nämä eivät ole lyhyissä kohtaamisissa onnistuneet tunnistamaan puhuttua kieltä. Sentinelit ovat negriittejä, joiden uskotaan saapuneen Andamaanien saaristoon 30 000–60 000 vuotta sitten. DNA-todisteiden mukaan nämä heimot saattavat olla ensimmäisten Afrikasta lähteneiden ihmisten jälkeläisiä.[2]

Sentinelit on yksi maailman eristyneimmistä heimoista. Heidän lukumääräänsä ei tiedä tarkkaan, vuoden 2001 Intian väestönlaskennassa ilmoitettu tulos 21 miestä ja 18 naista saatiin tarkkailemalla heimoa etäältä. Muiden arvioiden mukaan määrä on kuitenkin suurempi, jopa 500 henkeä. Sentinelien elintapa on paleoliitiselta kaudelta.[3]

Kohtaamisten historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen maininta Pohjois-Sentinelin saaresta on vuodelta 1771, jolloin brittialus Diligent raportoi nähneensä saarella öisiä valoja. Vuonna 1867 intialainen kauppa-alus Nineveh haaksirikkoutui Pohjois-Sentinelin läheiselle riutalle. Miehistö pelastautui saarelle, jossa kolmantena päivänä sentinelit hyökkäsivät heidän kimppuunsa ampuen nuolia. "Villi-ihmiset olivat täysin alastomia, heillä oli lyhyet hiukset ja punaiseksi maalatut nenät ja he aukoivat suutaan tehden ääniä kuten pa on ough, heidän nuolissaan näytti olevan rautainen kärki". Miehistö pakeni pelastusveneellä ja pelastautui muutamia päiviä myöhemmin ohikulkeneeseen laivaan.

Vuonna 1879 Surreyssa syntyneestä Maurice Vidal Portmanista tuli Andamaanien johtava virkamies ja muutama kuukausi virkaanastumisensa jälkeen hän järjesti tutkimusretkikunnan Pohjois-Sentinelille. Retkikunta tutki saaren tarkaan aluksi löytämättä yhtään ihmistä, kunnes muutaman päivän etsinnän jälkeen he saivat kiinni vanhuspariskunnan ja neljä lasta. Nämä tuotiin Port Blairiin tarkkailtavaksi. Sentinelit kuitenkin sairastuivat nopeasti ja vanhukset kuolivat pian. Lapset vietiin takaisin saarelle.

Vuonna 1896 hindivanki pakeni Suurelta Andamansaarelta ja ajelehti valtamerellä Pohjois-Sentinelin saarelle. Etsintäjoukko löysi vangin joitakin päiviä myöhemmin nuolilla lävistettynä ja kurkku auki viillettynä.

Keväällä 1974 saarelle vieraili ryhmä, joka kuvasi dokumenttia nimellä Man in Search of Man. Mukana oli antropologeja, aseistettuja poliiseja ja National Geographicin kuvaaja. Sentinelit ampuivat ryhmää nuolilla. Rannalle lahjaksi annetun sian ja nuken he hautasivat hiekkaan, mutta söivät kookospähkinät. 1970- ja 1980-luvulla saarelle tehtiin useita vierailuita. Vuodesta 1981 vierailut olivat säännöllisiä ja joillakin niistä saatiin näköhavaintoja saarelaisista. Retkikunnat jättivät saarelaisille lahjoja kuten peilejä, punaisia nauhoja, kumipalloja ja kaulakoruja. Joskus sentinelit käyttäytyivät ystävällisesti, joskus ampuivat nuolilla vierailijoita. Tammikuussa 1991 tapahtui ensimmäinen vierailevan joukon ja sentinelien "ystävällismielinen kohtaaminen", jossa sentinelit tulivat noutamaan vesirajasta heille heitettyjä kookospähkinöitä ilman vihamielistä nuolilla ampumista.[4]

Intian viranomaisten viralliset vierailut päättyivät 1990-luvun puolivälin jälkeen ja sittemmin saarelaiset on päätetty jättää rauhaan. Joulukuun 2004 tsunamin jälkeen helikopteri vieraili saarella selvittämässä vahinkoja ja sai vastaansa sentinelien nuolisateen[5]. Tammikuussa 2006 sentinelit tappoivat kaksi alueella laittomasti rapuja pyytänyttä kalastajaa. Intian rajavartiosto yritti hakea miesten ruumiit helikopterilla, mutta sitä ammuttiin nuolilla. Havaintojen mukaan ruumiit oli haudattu rannalle.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gordon, Raymond G., Jr. (ed.): Sentinel 2005. SIL International. Viitattu 25.11.2008.
  2. Tim Roth: How hunter-gatherer tribes survived the 2004 tsunami 13.2.2007. Viitattu 25.11.2008. (englanniksi)
  3. Earth from Space: North Sentinel Island 29.5.2005. European Space Agency. Viitattu 25.11.2008.
  4. Adam Goodheart: The Last Island of the Savages The American Scholar. Viitattu 25.11.2008. (englanniksi)
  5. Jonathan Charles: Tribe shoots arrows at aid flight 4.1.2005. BBC News, Andaman Islands. Viitattu 25.11.2008.
  6. Peter Foster: Stone Age tribe kills fishermen 9.2.2006. Telegraph. Viitattu 25.11.2008. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T.N. Pandit: The Sentinelese. Seagull Books Pvt. Ltd., 1990. ISBN 8170460816.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]