Seksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kamasutra on hyvin vanha intialainen seurustelu- ja seksielämän opas.

Seksi (lat. sexus = sukupuoli) on käsite, jolla tarkoitetaan nykysuomessa ennen kaikkea ihmisen sukupuolista kanssakäymistä ja sukupuolielämää, mutta sanalla tarkoitetaan myös sukupuolielämän kuvausta taiteessa ja viihteessä esitettynä, sekä sukupuolista vetovoimaa.[1] Tätä sanaa, kuten muitakin sukupuolen ja seksuaalisuuden käsitteitä tulkitaan jossakin määrin eri tavoin eri maissa, kielissä ja kulttuureissa,[2] joten artikkelissa pitäydytään suomenkieliseen tulkintaan.

Määrittelyä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksi on toimintaa, joka tuottaa sukupuolista nautintoa.[3] Seksi eli seksikäyttäytyminen tai seksuaalinen toiminta on ihmisen fyysisen läheisyyden muoto, keino ilmaista seksuaalisuutta.[4]

Seksiä harjoitetaan lisääntymistarkoituksessa, mutta myös henkisen ja ruumiillisen läheisyyden ilmaisemiseksi, kiintymyksen ja ilon ilmauksena sekä viihteenä, jonka tavoitteena on mielihyvä ja seksuaalinen tyydytys. Seksuaalista halua pidetään yhtenä ihmisen käyttäytymisen perusmotiiveista.[5]

Seksuaalinen käyttäytyminen sisältää kaiken, mitä ihmiset tekevät tarkoituksenaan löytää seksikumppaneita, saada mahdollisen seksikumppanin hyväksynnän, rakentaa ihmissuhteita, osoittaa seksuaalista halua ja suorittaa yhdynnän.[6] Käsitys ilmaisun sisällöstä kuitenkin vaihtelee niin kulttuurien ja sosiaalisen ryhmien välillä kuin myös yksilöllisesti ja sukupuolten välillä.[7] [8] [9]

Seksiin sisältyy yleisiä, monille yhteisiä toimintatapoja ja harvinaisempia toimintatapoja, joiden kirjo kattaa niin vakiintuneet parisuhteet kuin seksuaalisen hyväksikäytön. Vaikka suuri osa seksuaalisesta toiminnasta tapahtuu parisuhteessa, seksi ei kuitenkaan ole siinä välttämätöntä[10]. On myös seksuaalista toimintaa, johon ei tarvita toista osapuolta. [11] [12].

Seksuaalinen kanssakäyminen - luokittelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen seksuaalisten toimintojen kokonaisuutta voidaan nimittää seksielämäksi tai sukupuolielämäksi. Yleisintä on heteroseksi, miehen ja naisen välinen seksuaalinen kanssakäyminen. Eräät ihmisistä ovat homoseksuaaleja, jotka valitsevat kumppanikseen samaa sukupuolta olevan. Biseksuaalit puolestaan ovat kiinnostuneita molemmista sukupuolista. Aseksuaalit eivät ole seksuaalisessa mielessä kiinnostuneita kummastakaan sukupuolesta.

Seksuaalisen kanssakäymisen ja tavallisen läheisyyden tai koskettelun välillä ei ole mitään ehdotonta rajaa. Esimerkiksi kädestä kiinnipitämisellä saattaa olla sekä seksuaalista että ei-seksuaalista merkitystä, riippuen kulttuurista ja tilanteesta.

Kosketuksen seksuaalisuuden tunnusmerkkejä saattavat olla ruumiinosat, joita tilanteeseen liittyy (erogeeniset alueet), fyysiset seksuaalisen kiihottumisen merkit ja yksilöllinen tunne.

Seksuaalinen kanssakäyminen ei välttämättä rajoitu toisen henkilön kehoon. Mikäli seksuaalinen toiminta suuntautuu vain omaan kehoon, kyseessä on autoerotismi.

Joitakin seksuaalisen kanssakäymisen tapoja, joihin ei liity fyysistä koskettelua ovat puhelinseksi, kyberseksi, ekshibitionismi ja voyeurismi.

Seksuaalikulttuuri ja -käytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viidennes suomalaisista miehistä ja kolmannes naisista ei hyväksy seksiä ilman rakkautta.
  • Lähes kaikki hyväksyvät, että nainen osoittaa seksuaalista kiinnostustaan avoimesti.
  • Yli 70 prosenttia naisista ja yli 90 prosenttia miehistä kokee pornografian katselun hyvin kiihottavana.
  • Vapaata aborttia vastustaa viidesosa väestöstä.[13]

Miehet harrastavat tutkimusten mukaan selvästi enemmän irtoseksiä kuin naiset.[14] Miehet tuntevat seksuaalista halua keskimäärin 21 kertaa kuussa, naiset 9 kertaa kuussa. Naiset näyttävät voivan yleensä päättää, milloin ja miten usein suhteessa on seksiä. Naisten vaikeudet kiihottua ja kokea nautintoa ovat yleistyneet, ja naisten haluttomuuden lisääntyminen on vähentänyt parisuhdeseksiä, etenkin 30-40-vuotiailla. Keskivertonaisella on ollut 12 seksikumppania kuten keskivertomiehelläkin, enemmän kuin Euroopan vertailumaissa. [13]

Suhtautuminen seksuaalisuuteen vaihtelee paljon kulttuurista riippuen. Vaihtelua on muun muassa suhtautumisessa esiaviolliseen seksiin, seksuaalivähemmistöihin sekä sukupuolirooleihin liittyen. Kulttuurilliset käsitykset esimerkiksi miehen ja naisen välisistä rooleista heijastuvat erityisen vahvoina seksuaalikäsityksissä.

Parisuhteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariseksin määrä on vähentynyt vuodesta 1971: suhteen parina ensimmäisenä vuotena pariseksiä on keskimäärin enää 8 kertaa kuussa, 4 vuoden kohdalla 5,5 kertaa ja 30-39 vuotta kestäneen suhteen kohdalla enää 4 kertaa kuussa. Sooloseksin määrä parisuhteissa on lisääntynyt melkein vastaavasti viime vuosikymmeninä.[13]

Sanan käyttöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanaa "seksi" käytetään yleisesti jokapäiväisessä puheessa. Siitä huolimatta se ei ole mukana esimerkiksi Maailman terveysjärjestön WHO:n suomenkielisessä seksuaalisuuden, seksuaaliterveyden ja seksuaalikasvatuksen vakioitavassa käsitteistössä.[2] Tekstin muissa osissa sana on kuitenkin taajassa käytössä, esimerkkeinä "harrastaa seksiä" [15], "turvaseksi"[16] ja "seksikumppani"[17].

Sanan "seksi" taustalla on englanninkielinen käsite "sex appeal", joka käännettiin suomeksi "seksi" ja "naisen seksuaalinen vetovoima".[18] Alkuaan Hollywoodin elokuvamaailmasta kotoisin oleva ilmaus levisi yleiseen kielenkäyttöön 1930-luvulla [18] ja samalla sen merkitys laajeni ominaisuudesta toimintaan ja käsittämään molemmat sukupuolet.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Timo Nurmi: ”Seksi”, Suuri suomen kielen sanakirja, s. 962. Jyväskylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  2. a b Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan toimisto ja BZgA: Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa, s. 16.. 2 Seksuaalisuus, seksuaaliterveys ja seksuaalikasvatus – määritelmiä ja käsitteitä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8. syyskuuta, 2013).
  3. Mitä seksi on? 2013. Väestöliitto. Viitattu 7. syyskuuta, 2013.
  4. Maaret Kallio: Seksuaalisuus on enemmän kuin pelkkää seksiä Rakkaudeksi. Viitattu 5. maaliskuuta, 2013.
  5. Huitt, W: Maslow's Hierarchy of Needs 2007. Valdosta, Georgia, USA: Educational Psychology Interactive. Viitattu 5. maaliskuuta, 2013. (englanniksi)
  6. Erwin J. Haeberle: ”Human Sexual Behavior”, The sex atlas, New popular reference edition, Revised and Expanded. Magnus Hirchfield Archive for Sexology. New York, N.Y.: The Continuum Publishing Company, 1983. Teoksen verkkoversio (viitattu 5. maaliskuuta, 2013). (englanniksi)
  7. Randall, Hilary E.; Byers, E. Sandra: What Is Sex? Students' Definitions of Having Sex, Sexual Partner, and Unfaithful Sexual Behaviour The Canadian Journal of Human Sexuality. Kesä 2003. Questia. Viitattu 5. maaliskuuta, 2013. (englanniksi)
  8. Jeff Grabmeier: Women’s Sexual Behaviors May Be Closer To Men’s Than Previously Thought Research News. 30. kesäkuuta 2003). Columbus, Ohio: Ohio State University. Viitattu 5. maaliskuuta, 2013. (englanniksi)
  9. Erwin J. Haeberle: ”Sex and Society”, The sex atlas, New popular reference edition, Revised and Expanded. Magnus Hirchfield Archive for Sexology. New York, N.Y.: The Continuum Publishing Company, 1983. Teoksen verkkoversio (viitattu 5. maaliskuuta, 2013). (englanniksi)
  10. Menna Waris: Ilman seksiä – tyytyväisenä? Hyvä terveys. Sanoma Magazines.
  11. Erwin J. Haeberle: ”Types of Sexual Activity”, The sex atlas, New popular reference edition, Revised and Expanded. Magnus Hirchfield Archive for Sexology. New York, N.Y.: The Continuum Publishing Company, 1983. Teoksen verkkoversio (viitattu 5. maaliskuuta, 2013). (englanniksi)
  12. Erwin J. Haeberle: ”Sexual Self Stimulation”, The sex atlas, New popular reference edition, Revised and Expanded. Magnus Hirchfield Archive for Sexology. New York, N.Y.: The Continuum Publishing Company, 1983. Teoksen verkkoversio (viitattu 5. maaliskuuta, 2013). (englanniksi)
  13. a b c Lempi leiskukoon, Osmo Kontula, Helsingin sanomat 22.6.2010
  14. There is abundant evidence that gender is an important factor in casual sex participation, as males have consistently been found to have significantly more casual sex partners than females" No strings attached: the nature of casual sex in college students The Journal of Sex Research. August 2006. (englanniksi)
  15. Seksuaalikasvatuksen standardit, s.5.
  16. Seksuaalikasvatuksen standardit s.13.
  17. Seksuaalikasvatuksen standardit s.14.
  18. a b ”Sex appeal”, Iso tietosanakirja, s. 1323. Keuruu: Otava, 1964.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Apter, Dan & Väisälä, Leena & Kaimola, Kari (toim.): Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim, 2006. ISBN 978-951-656-215-8.
  • Bildjuschkin, Katriina & Ruuhilahti, Susanna: Seksiä vaatteet päällä. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-26-5758-2.
  • Brusila, Pirkko (toim.): Seksuaalisuus eri kulttuureissa. Helsinki: Duodecim, 2008. ISBN 978-951-656-253-0.
  • Godson, Suzi: Seksikirja. (The sex book, 2002.) Suomennos: Tuulikki Valta. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 2003. ISBN 951-0-27503-4.
  • Gregersen, Edgar: Seksuaalisuuden maailma. (Sexual practices: The story of human sexuality, 1983.) Käännös: Pirkko Huhtanen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18854-9.
  • Heusala, Kari: Miehen seksuaalisuus. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-021-8.
  • Heusala, Kari: Naisen seksuaalisuus. Helsinki: Like, 2001. ISBN 951-578-847-1.
  • Kontula, Osmo: Halu & intohimo: Tietoa suomalaisesta seksistä. Kuvitus: Sirkka-Liisa Lonka. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22680-2.
  • Palo, Jorma & Palo, Leena-Maija: Rakkaudesta seksiin. 2. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29573-6.
  • Ryan, Christopher & Jetha, Cacilda: Paritellen: Seksuaalikäyttäytymisen kehityshistoria. (Sex at dawn: The prehistoric origins of modern sexuality, 2010.) Suomentanut Maarit Tillman. Jyväskylä: Docendo, 2011. ISBN 978-951-0-37845-8.
  • Suomela, Anu (toim.): Seksi: Kaikki mitä tulee tietää. Koottu Sexpo-säätiön kotisivuille lähetetyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7835-6.
  • Virtanen, Jukka: Kliininen seksologia. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-24863-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta seksi.