Seka-auto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rovaniemi–Petsamo-linjaa liikennöinyt seka-auto.

Seka-auto tarkoittaa linja- ja kuorma-auton yhdistelmää, jossa on linja-auton matkustamoa pienempi matkustajatila sekä perässä tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettu suhteellisen lyhyt lava. Seka-autot rakennettiin kuorma-auton alustoille. Niitä käytettiin reiteillä, joilta oli vaikea saada riittävää matkustajamäärää täysikokoiselle linja-autolle ja joilla tarvittiin tavarakuljetuksia.[1] Seka-autoja oli Suomessa laajemmin käytössä ainakin 1920–1940-luvuilla. Muista Pohjoismaista sekä Yhdysvalloista on mainintoja seka-auton käytöstä vielä 1970-luvulla. Leikillisesti niitä kutsuttiin myös nimellä sekajuna (sekajuna tarkoittaa junaa, jossa on sekä tavara- että matkustajavaunuja[2]). Myös nimitystä kombineeri on käytetty.[3]

Seka-autoliikenteen historiaa Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seka-autoliikenne käynnistyi Suomessa 1920-luvulla. Rahdin ja matkustajien kuljettaminen samalla ajoneuvolla linjojen kannattavuuden parantamiseksi kiinnosti liikennöitsijöitä erityisesti lama-aikoina ja syrjäseutujen liikenteessä. Varhaisemmissa seka-autoissa oli tyypillisesti yhdeksän matkustajapaikkaa, mutta myöhemmin paikkaluku kasvoi 13:een ja lopulta 20:een paikkaan. Myös lastikapasiteetti kasvoi.[4]

Seka-autoja valmistivat autokoritehtaista suurimmat sekä Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Esimerkiksi Autokori Oy:n suunnittelemassa Volvo B22 -alustaisessa seka-autossa vuodelta 1937 oli 17 istumapaikkaa. Vuonna 1935 seka-autoja oli rekisterissä 280, mikä vastasi noin 15 prosenttia linja-autokannasta. Valmistustekniikka oli matkustamon osalta sama kuin ajankohdan linja-autoissakin. Tavaratilat olivat aluksi puurakenteisia ja avoimia lavoja, myöhemmin katettuja ja muuhun koriin paremmin sulautuvia.[4]

Linja-autoliikennöitsijät halusivat korostaa linja- ja seka-auton eroja. Niinpä Linja-autoliitto määritteli vuonna 1936 seka-autoksi korkeintaan seitsemän matkustajapaikkaa tarjoavan auton. Asetus moottoriajoneuvoliikenteestä (1937) määritteli matkustajapaikkojen vähimmäismääräksi yhdeksän.[4] Seka-auton katsastaminen rinnastettiin 1946 linja-autoon (omnibus-autoon).[5]

Seka-autoliikennettä harjoittivat liikennöitsijöitten ohella kauppaliikkeet, meijerit sekä jopa suuret maatilat. Meijerit ja tilat käyttivät seka-autoja esimerkiksi maidon kuljetukseen tuottajilta jalostukseen. Kuoreveden Savon tilan käytössä oli 1930-luvulla säännöllistä liikennettä Kuorevedeltä Mänttään harjoittava seka-auto: ”Tavarat kulkivat auton kolme metriä pitkällä lavalla ja sisälle autoon mahtui kymmenkunta matkustajaa. Autosta käytettiinkin yleisesti nimitystä ’Savon sekajuna’.”[6]

Linja-autoliikennöitsijöistä esimerkiksi J. M. Eskelisen Lapin Linjat -yrityksen ensimmäinen auto oli vuonna 1928 hankittu Chevrolet-seka-auto reitille RovaniemiKittilä. Kannaksen Matka-auto Oy puolestaan hankki REO Safety Bus -seka-auton vuonna 1937. Se oli käytössä reitillä ViipuriKivennapaTonteri.[7][8]

Norjalainen seka-auto Volvon alustalla.

Käkisalmi–Sortanlahti–Viipuri-reitillä ajettiin muun muassa kalansaaliita Viipurin torille. Tätä tarkoitusta palveleva linja lähti Sortanlahdesta kello 1 yöllä ja oli perillä Viipurissa kello 6.45.[9]

Petsamon Liikenne Oy käytti Jäämerentien liikenteessä vuosimallin 1935 Ford-seka-autoa, joka oli varustettu lumiketjuilla ja suksilla.[10]Petsamoon ajoivat seka-autolinjoilla myös esimerkiksi Nevakivi Oy ja Niilo Lindström. Rovaniemi-Petsamo-reitin pituus oli 517 km.[11]

Suomen viimeinen seka-autolinja toimi Valkeakoskella. Sitä liikennöi Väinö Hällilä.[12]

Seka-autoja eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa Kässbohrer rakensi ensimmäisen seka-auton 1907. Yritys sai ”linja-auton ja kuorma-auton käytännölliselle yhdistelmälle” patentin 1910. Myös Saurer valmisti 18-istuma- ja 10-seisomapaikkaista seka-autoa, jossa oli erillinen ohjaamo.[13] [14] [15][16]

Skvader. Mercedes-Benz LPO 322 -seka-auto vuosimallia 1965 Ruotsista.

Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa oli Scania-Vabiksen, Volvon ja Mercedes-Benzin alustalle rakennettuja seka-autoja, joista käytettiin kombibuss-nimitystä. Ruotsissa seka-auto sai sekamuotoisen tarueläimen mukaan myös nimen skvader. Siellä seka-autoja käytettiin maatilojen maidonkuljetuksessa ennen varsinaisten maitoautojen (maidonkuljetukseen tarkoitettujen säiliöautojen) yleistymistä. 1970-luvulle tultaessa seka-autot katosivat liikenteestä.[17]

Nykyään Ruotsissa on joitakin entistettyjä seka-autoja. Esimerkiksi JämtlandsBuss on hankkinut ja entistänyt Volvo B 727:n vuosimallia 1953.[18] Kungliga Poststyrelsenin PS K90, Scania-Vabisin ja korivalmistaja Molinverkenin tekemä 13-paikkainen skvader on valmistettu 1949. Se lahjoitettiin käytöstä poistettuna Svenska Spårvägssällskapet -yhdistykselle 1967.[19]

Australiassa Western Australian Government Railways -yhtiö otti 1949 käyttöön seka-auton. Nimitys oli passenger-freighter.[20] [21]

Yhdysvalloissa Great Northern Railway tilasi Kenworth Truck Companylta 12 seka-autoa, niitä käytettiin Montanan osavaltiossa. Ajoneuvo tunnettiin nimellä bruck (yhdistelmä sanoista bus ’linja-auto’, ja truck ’kuorma-auto’). Great Northern’s 101 -bruckin kapasiteetti oli 20 matkustajaa ja seitsemän tonnia rahtia. Auto on kolmiakselinen. Sitä käytettiin vuosina 1951–1971.[22] [23][24]Esimerkiksi reitillä Kalispellista Whitefishiin se korvasi moottorijuna Galloping Goosen, joka oli kirjaimellisesti sekajuna käsittäessään pienen matkustajaosaston ja yhden tavaravaunun. Great Northern's 101 on entistetty. [25][26]

Seka-auton nykymuotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seka-auton nykyaikaisia sovelluksia ovat niin sanotut työkunta-autot. Ne ovat kuorma-autoja, joissa on normaalia pitempi ohjaamo ja vastaavasti kuorma-auton lavaa lyhyempi yleensä katettu tavaratila, jossa työkunta kuljettaa tilaa vieviä työkoneita ja muita välineitä. Jotkut keikkabussit sekä eräät huoltoautot ja erikoisautot ovat rakenteellisesti seka-autoja. Myös eräissä paloautoissa käytetään ”seka-auton rakennetta”.

Seka-autoja kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian kolmannessa osassa kerrotaan Lauri Kiviojan hankkimasta seka-autosta: ”Laurin kyläläisille lupaama ihme oli niin sanottu sekajuna eli yhdistetty linja- ja kuorma-auto.” Auto oli Volvo-merkkinen.[27]

Kalle Päätalon Iijoki-sarjaan kuuluvassa romaanissa Nuoruuden savotat kerrotaan seka-auton liikenteestä seuraavasti: ”Pian alkoi liikennöidä ensimmäinen vakituisia vuoroja ajava seka-auto, 'sekajuna', samoja maanteitä. Auto piti keskuspaikkanaan Kuusamoa, josta ajoi rengasta Kuusamo - Taivalkoski - Jokijärvi - Irni - Kuusamo. Kierroksensa sekajuna (etuosaltaan kuin pieni linja-auto, perässä lyhyt lavannysä) kulki vuorotellen kumpaankin suuntaan.”[28] Päätalon maininta sijoittuu vuoteen 1936.[29].

Seppo Ervasti mainitsee samanlaista liikennettä olleen Kuusamon toisissa osissa jo aikaisemmin: ”1930-luvun alussa Kuusamon osuuskauppa alkoi harjoittaa niin kutsuttua sekajunaliikennettä. Tämä kulkuneuvo oli kuorma-auton ja linja-auton yhdistelmä eli pienoisbussi, jossa oli pieni lava. Tämä sekajuna liikennöi vuoropäivin kirkolta Vuotungin kautta Paanajärvelle ja sieltä Sovakylän kautta Liikaseen, mistä tultiin Käylän kautta kirkonkylään, ja joka toinen päivä reitti ajettiin toisin päin.”[30]

Tietoja Suomen seka-autoista verkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkki ja malli Hankinta/käyttöönottovuosi Rekisterinumerot Omistaja(t) Käyttö Muuta Viite
Diamond T-243 1935 J.M.Eskelisen Lapin linjat ajoi reittiä Rovaniemi - Kittilä [31]
REO Safety Bus 1937 V-1469 Oy Nikolajeff Ab (Hki), Aino Sallinen, Kannaksen Matka-auto Oy, Kaarlo Lenkkeri (Kotka) ajoi reittiä Viipuri - Kivennapa - Tonteri [32][33]
Sisu SH-7K vuosimalli 1939 SA 91119, T-5609 Taivassalon auto jatkosodassa armeijan käytössä 17 istumapaikkaa [34]
Fordon 1945 Savonlinnan VPK, Miekkoniemen VPK muunnettu paloautoksi [35]
Chevrolet vuosimalli 1948 MAA-89 Savonlinja Oy [36]
Ford 51-257B 1936 V-605 Vihtori Lakka, Suojärvi [37][38]
Volvo-"skvader" noin 1952 Kalervo Vahalahti, Sexnappa, Nauvo 14 istumapaikkaa, auton jäännöksiä näkyvissä Sexnappassa 2008 [39]
Volvo B58 vuosimalli 1988 Pohjolan liikenne Oy, Kajaanin kaupunginteatteri Pohjolan liikenteellä reittiliikenteessä, Kajaanin kaupunginteatterilla kiertueautona vuoteen 2008 asti lempinimi Röhveli [40][41]
Ajokki Victor vm.1990 1990 IHH-852 Gold Line Oy ajoi vuoteen 2012 asti linjaa Rovaniemi-Ivalo entinen postilinja-auto, myöhemmin merkittiin rahtiautoksi. Ei enää käytössä. [42]

Lähteet ja kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Häkli, Jaakko: Savolainen sekajuna - ulkoa linjakko, sisältä rahtipeli (Ajolinja : trucker magazine 1996:5, s. 40-43, Helsinki : Kustannus Oy Autotekniikka)
  • Kolari, Pertti 2009: Viipurin läänin autoluettelo
  • Kurkinen, Jari: Vihtori Lakan seka-autoliikenne Suojärvellä (Oma Suojärvi 2000 : 2, s. 12-13, Joensuu: Joensuun seudun suojärveläiset)
  • Kurkinen, Jari: Suomen autokoriteollisuuden historia. Helsinki: Autokoriteollisuus ry, 2001. ISBN 978-952-91-3987-3.
  • Kurkinen, Jari & Rajasalo, Jorma: Talvi- ja jatkosodan linja-autot. Lahti: Suomen linja-autohistoriallinen seura, 2007. ISBN 978-952-99779-1-8.
  • Kärmeniemi, Pentti S.: Vanhaa ja uutta LAL:n Viipurin osaston matkan varrelta SLHS:n digitaalikirjasto. 1964; 2010. Lappeenranta, Vammala, Tampere: LAL:n Viipurin osasto; Suomen Linja-autohistoriallinen Seura. suomi
  • Köhler,Stuart: Puukaasun aika. Helsinki: Alfamer, 2007. ISBN 978-952-472-066-3.
  • Lakka, Ahti: Isäni tarina: portterista betoniin. A. Lakka (omakustanne), painopaikka Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino, 2001. ISBN 952-91-3731-1. (suomeksi)
  • Levä, Kimmo (toim.): Maantien ässät: linja-auto 100 vuotta Suomessa. Kangasala: Mobilia, 2005.
  • Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-02423-6.
  • Pulkkinen Hannu: Heittohetkut (HETKU: Suomen Linja-autohistoriallisen Seuran jäsenlehti 1/1983 s.11) - Mercedes-Benz- ja Volvo- seka-autoista
  • Päätalo, Kalle: Nuoruuden savotat. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1995. ISBN 951-20-1130-1.
  • Riekki, Eino 2005: Kötö-Reken sekajuna rauhan ja sodan töissä: Nevakivi Oy:n seka-auton matkassa Pudasjärveltä Petsamoon, talvisodan Taipaleelle ja jatkosodan Kiestinkiin. Nevakivi Oy

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Levä (toim.) 2005. Maantien ässät : linja-auto 100 vuotta Suomessa, s. 36
  2. Pirkanmaan Rautatieharrastajien Kerho: sanasto
  3. http://www.angelfire.com/ak5/luopa/Luopaweb.htm (vrt. saksan verbiä kombinieren, yhdistää, tehdä yhdistelmiä)
  4. a b c Kurkinen 2001, 114-115
  5. Laki leimaverolain muuttamisesta (1/1946)
  6. http://www.museo24.fi/?action%5B%5D=INavigation::viewArticle(10773)
  7. Eskelisen Lapin linjat -historiikki
  8. http://www.northern-models.com/index.php?page=3&id=43
  9. Levä (toim.) 2005. Maantien ässät : linja-auto 100 vuotta Suomessa, s. 36
  10. Köhler 2007,152
  11. Levä (toim.) 2005. Maantien ässät : linja-auto 100 vuotta Suomessa, s. 37
  12. Linja-autoliikenteen harjoittajat Suomessa 1987. 2. täydennetty painos. Tampere: Suomen linja-autohistoriallinen seura
  13. Trucker: Fernfahrer-Magazin, Nr. 2 / 1994, Seite 40, 41. ISSN 0946-3216
  14. Olaf v. Fersen (Hrsg.): Ein Jahrhundert Automobiltechnik: Nutzfahrzeuge, Seite 301. VDI-Verlag, Düsseldorf 1987
  15. Otto-Peter A. Bühler: Omnibustechnik: historische Fahrzeuge und aktuelle Technik, Vieweg-Verlag, Braunschweig 2000, ISBN 3-528-03928-0 Google.books online
  16. Klaus Rabe: Aller Laster Anfang,s. 96-97. Westermann-Verlag, Braunschweig 1985, ISBN 3-07-508991-5
  17. Jemtlands Veteranbilklubb
  18. Jemtlands veteranbilklubb: Volvo B 727 1953
  19. PS no K90 Kungliga Poststyrelsen
  20. Australian Bus Fleet Lists - Western Australia: WA Government Railway Road Service / Westrail Disposals, Perthbus.info: Übersichtsseite Busse der WAGR
  21. Perthbus.info: Passenger-Freighter Foden PVSC6, Hino RC320P
  22. The Gillig Transit Coach and Pacific Schoolcoach Online Museum: LYNNETTE HINTZE: Historic Great Northern bus-truck restoration now ready for the road, Der Kenworth Bruck
  23. The Gillig Transit Coach and Pacific Schoolcoach Online Museum: kuvia "bruckista"
  24. oil-electric: Great-Northern's Budd
  25. http://www.gilligcoaches.net/pages/KW_Bruck.html
  26. http://drgw.free.fr/RGS/Goose/Goose_en.htm
  27. Linna 1995, 361
  28. Päätalo 1995, 19
  29. Päätalo 1995, 23
  30. Ervasti, Seppo: Kuusamon matkailun vaiheita, osa 1 (KirjastoVirma)
  31. Bussidata
  32. models.com/index.php?page=3&id=43 Northern Models
  33. Kolari, Pertti 2009: Viipurin läänin autoluettelo
  34. http://home.aland.net/bosse/buss_Taivassalon_Auto.htm
  35. Savonlinnan VPK: Historia II
  36. http://www.nbl.fi/~nbl138/joukkoliikennefriikki/Savo_2004/Savo_2004.html
  37. http://yhdistykset.etela-karjala.fi/e-kvajon/ViiLA/ViiLA051009.pdf
  38. Talvi- ja jatkosodan linja-autot 2007, s. 118,
  39. http://home.aland.net/bosse/Skargardsvagen_Nagu.htm
  40. Kuva: Joukkoliikennegalleria
  41. Oulun läänin alueteatteri- Kajaanin kaupunginteatteri (merkintä 10.1.2008) Kajaani: Kajaanin kaupunginteatteri. Viitattu 17.3.2013. (suomeksi)
  42. Arktiset Bussit kalustotietokanta: IHH-852

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]