Seelowin kukkuloiden taistelu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Seelowin kukkuloiden taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toisen maailmansodan itärintamaa | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
1 000 000 sotilasta |
112 143 sotilasta | ||||||
Seelowin kukkuloiden taistelu oli osa Berliinin-Seelowin offensiivia (16. huhtikuuta – 2. toukokuuta 1945) toisessa maailmansodassa. Se kesti yli kolme vuorokautta, 16.–19. huhtikuuta 1945. Lähes miljoona marsalkka Georgi Žukovin johtamaa Neuvostoliiton1. Valko-Venäjän rintaman ja 78 556 Puolan 1. armeijan sotilasta hyökkäsi asemaan, jota kutsuttiin myös ”Berliinin porteiksi”. Heitä vastassa oli 110 000 Saksan 9. armeijan sotilasta komentajanaan Theodor Busse. Armeija oli osa armeijaryhmä Veikseliä.
Taistelu yhdistetään usein Oder-Neissen taisteluun. Seelowissa kuitenkin käytiin ankarimmat taistelut ja Oder-Neissen taistelu oli ainoastaan Berliinin taistelun alkuvaihe.
Tuloksena oli 9. armeijan saartaminen ja Halben taistelu.
Tilanteen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
9. huhtikuuta 1945 neuvostojoukot valtasivat Itä-Preussissa Königsbergin, mikä mahdollisti 2. Valko-Venäjän rintaman, komentajanaan Konstantin Rokossovski etenemisen Oderille. Huhtikuun kahtena ensimmäisenä viikkona puna-armeija toteutti nopeimman uudelleenjärjestelynsä sodan aikana. 2. Valko-Venäjän rintama vastaanotti rintamavastuun 1. Valko-Venäjän rintamalta Schwedtistä Itämerelle, jolloin 1. Valko-Venäjän rintama voitiin keskittää Seelowia vastapäätä. Etelässä 1. Ukrainan rintama komentajanaan Ivan Konev, siirsi pääosan joukoistaan Ylä-Sleesiaan, luoteeseen Neisse-joesta.
| Miehiä | Panssarivaunuja | Lentokoneita | Tykkejä tai kranaatinheittimiä | Raketinheittimiä | Moottoriajoneuvoja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Neuvostoliitto | n.2.5 miljoonaa | 6250 | 7500 | 41600 | 3255 | 95383 |
| Saksa | n. 200.000 | 587 | - | 2625 | - | - |
Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puna-armeija aloitti hyökkäyksen aamuyöllä 16. huhtikuuta massiivisella tykistökeskityksellä, johon osallistui tuhansia tykkejä ja katjushoja. Jo ennen auringonnousua Valko-Venäjän 1. rintama aloitti hyökkäyksensä Oderin yli, ja Ukrainan 1. rintama Neissen yli.
Ensimmäinen 1. Valko-Venäjän rintaman yritys muuttui katastrofiksi. Heinrici ja Busse olivat odottaneet hyökkäystä, ja olivat vetäneet joukkonsa ensimmäisen puolustuslinjan juoksuhaudoista ennen kuin venäläinen tykistö olisi tuhonnut heidät. Soinen maa tarjosi hyvän esteen, ja saksalaisten vastatykistöisku aiheutti puna-armeijalle suuria tappioita. Turhautuneena hitaaseen etenemiseen Zhukov lähetti reservinsä taisteluun muuttaen aiempia suunnitelmiaan, joissa niitä olisi pidätelty ennen odotettua läpimurtoa.
Alkuiltaan mennessä oli puna-armeija edennyt 4-6 kilometriä, mutta saksalaisten toinen puolustuslinja oli edelleen murtamatta. Zhukovin oli raportoitava, ettei taistelu edennyt suunnitelmien mukaisesti. Etelämpänä Ukrainan 1. rintama oli kuitenkin edennyt suunnitelmien mukaan. Kannustaakseen Zhukovia Stalin kertoi hänelle, että antaisi Konevin edetä suoraan pohjoiseen kohti Berliiniä.
Toisena päivänä 1. Valko-Venäjän rintama jatkoi etenemistään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Illalla 17. huhtikuuta Saksan toinen puolustuslinja murtui Neuvostoliiton 5. iskuarmeijan ja 2. kaartinpanssariarmeijan hyökkäyksessä.
