Sedlecin luukirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Luukirkko ulkopuolelta nähtynä.
Luista tehty kynttelikkö.
Schwarzenbergin vaakuna

Sedlecin luukirkko eli ossuaario (tšek. Kostnice v Sedlci) on pieni katolinen kappeli Sedlecin hautausmaalla Kutná Horan kaupungissa Tšekissä. Kappelissa säilytetään noin 40 000 ihmisen luita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kutná Horan kaupunkiin perustettiin vuonna 1142 sisterssiläisluostari, jonka munkkien yhtenä tehtävänä oli viljellä maata. Vuonna 1278 Böömin kuningas Ottokar II valtuutti apotti Henrikin Sedlicestä diplomaattisiin tehtäviin Pyhälle maalle. Sieltä palatessaan Henrikillä oli mukanaan kourallinen Golgatan multaa, jonka hän sirotteli luostarin hautausmaalle. Hautausmaa tuli tästä tunnetuksi pian koko Keski-Euroopassa. Monet rikkaat halusivat tulla haudatuiksi pyhään hautausmaahan.

Ruttoepidemian aikana vuonna 1318 sekä hussilaissodan aikana vuonna 1421 hautausmaata laajennettiin, ja 1500-luvun alussa sen kokonaispinta-ala oli noin 16 hehtaaria ja sinne oli haudattu noin 40 000 vainajaa. Kutná Hora oli hussilaissodan aikana Prahan jälkeen huomattavin kaupunki. Siellä sijaitsivat sekä Böömin kuninkaan palatsi että rahapaja. Vahvasti linnoitetun kaupungin ympärillä käytiin useita verisiä taisteluita, ja kaatuneet haudattiin Sedlicen luostariin. Väkivaltaisen kuoleman merkit näkyvät useissa pääkalloissa etenkin ala-alttarin vieressä.

Vuonna 1511 alkoi eräs apoteista rakennuttaa keskelle hautausmaata goottilaistyylistä Kaikkien Pyhien Kappelia. Kappelin kuorin alle järjestettiin paikka haudoista kaivetuille luille (n. 10 000 vainajaa).

Luukirkon restauroi vuosina 1703-1710 barokkilaismalliseksi kuuluisa italialainen arkkitehti Jan Santini Aichel, ja vuonna 1870 tšekkiläinen puunleikkaaja František Rint järjesteli luut nyt nähtävillä oleviin kasoihin. Rintin nimi on luista kirjoitettuna oikealla seinällä viimeisen penkin yläpuolella.

Mielenkiintoinen on myös kattokruunu, joka koostuu erilaisista ihmisen luista. Kummallakin puolen alttaria on kastemalja.

Vasemmalla puolella on Schwarzenbergin ruhtinassuvun vaakuna. Suku omisti 1800-luvulla sekä kappelin että siihen kuuluvat alueet. Sisätilan nurkissa olevat luut on aseteltu neljäksi pyramidiksi kellon muotoon.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.