Sea Cat
Wikipedia
| Sea Cat | ||
 Leander-luokan fregatin HMNZS Wellingtonin (ex-HMS Bacchante (F69)) Sea Cat -ohjuksia laukaisulavetilla |
||
|
|
||
| Aseen tyyppi | (lähi)ilmatorjuntaohjus | |
| Alkuperämaa | Yhdistynyt kuningaskunta | |
| Palvelushistoria | ||
|---|---|---|
| Palvelusvuodet | 1962– | |
| Valtion käytössä | Britannia | |
| Sodissa | Intian ja Pakistanin sota 1971 Falklandin sota |
|
| Valmistushistoria | ||
| Suunnittelijat | Short Brothers | |
| Valmistajat | Short Brothers | |
| Tekniset tiedot | ||
| Paino | 68 kg | |
| Pituus | 1,48 m | |
| Halkaisija | 0,22 m | |
|
|
||
| Räjähteiden määrä | 18 kg | |
| Huippunopeus | Mach 0.8 | |
| Ohjaus | CLOS | |
Sea Cat oli brittiläisen Short Brothersin kehittämä ja valmistama lähi-ilmatorjuntaohjus, jolla korvattiin laivaston käytössä olleet Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuunat. Ohjus oli maailman ensimmäinen operationaalisessa käytössä ollut pistemaalintorjuntaan kyennyt ohjus. Se oli myös suunniteltu siten, että aluksille ei tarvitsisi tehdä merkittäviä muutoksia asejärjestelmiä vaihdettaessa. Maavoimille valmistettu järjestelmä tunnetaan nimellä Tigercat.
