Schipperke

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Schipperke

Schipperke.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Belgian lippu Belgia
Määrä 2 073 kpl
Rodun syntyaika 1600-luku
Alkuperäinen käyttö pienjyrsijöiden tappaja
Nykyinen käyttö lähinnä seura- ja harrastuskäytössä
Elinikä 10–15 vuotta
Muita nimityksiä laivakoira, laivis, sipu, skipu, skippe, sipukka
FCI-luokitus ryhmä 1, lammas- ja karjakoirat
Ulkonäkö
Paino

koosta riippuen paino 3-9 kg

korkeus=22-33 cm
Väritys musta on ainut sallittu värimuunnos

Schipperke on pieni, pikimusta paimenkoira, jota kutsutaan myös laivakoiraksi. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 1.


Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schipperke on lupoidi-tyyppinen, pienikokoinen ja hyvin tiivisrakenteinen koira. Eloisa ja väsymätön pieni koira. Karvapeite saa olla ainoastaan musta, mutta Englannissa ja Australiassa on lisäksi hyväksytty Creme-väri. Rodulle hyvin tyypillisesti karva on tiheää, kovaa ja suoraa. Kaulassa ja takaosassa karvapeite on yleensä erityisen tiheää. Karva muodostaa koiralle harjan ja "housut". Nämä seikat antavat rodulle ainutlaatuiset ääriviivat. Normaali rakenne ja rodunomaiset piirteet sekä sukupuolileima ovat näyttelymenestyksen ehdottomat edellytykset.

Rotu on rungon mittasuhteiltaan neliömäinen, joten säkäkorkeus on sama kuin koiran pituus. Rintakehä ulottuu kyynärpäiden tasolle. Runko on melko lyhyt, leveä ja vankka mutta tasapainoinen. Raajat ovat kevytluustoiset. Kuonon pituus on selvästi vähemmän kuin puolet koko pään pituudesta, mutta kuono kapenee kärkeä kohden, eikä ole tylppä. Osa yksilöistä syntyy töpöhäntäisinä, suurimmalla osalla on kuitenkin pitkä, selän päälle kaartuva häntä. Schipperke kuuluu yhä typistettäviin rotuihin niissä maissa, joissa typistys ei ole lailla kiellettyä.

Głowa gismo - schipperke.jpg

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivakoira on erinomainen vahtikoira. Se pursuaa elinvoimaa, on toimelias ja ketterä, sekä jatkuvasti kiinnostunut ympäristöstään. Se varmasti varoittaa jokaisesta taloon tulevasta perheen ulkopuolisesta jäsenestä haukkumalla kimeällä äänellä ja pörhistämällä karvansa. Se on uskollinen perheelleen. Vahtiessaan se on erittäin herkästi näykkivä. Schipperke on utelias koira, joka metsästää rottia, myyriä ja muita jyrsijöitä. Keskivertoschipperke on aidon kiintynyt lapsiin ja suhtautuu iloisesti vieraaseenkin lapseen mutta epäilevästi outoon aikuiseen. Se on myös hyvin iloinen koira.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schipperken historia voidaan määrittää 1600-luvulle asti. "Leuvenaariksi" kutsuttu luultavasti schipperken ja belgianpaimenkoiran esi-isärotu oli suhteellisen pienikokoinen ja tavallisimmin musta paimenkoirarotu. 1960-luvulla schipperke oli Brysselin kortteleiden rahvaan ja suutarien suosiossa. Tuolloin siitä oli hyötyä erityisesti pienjyrsijöiden pyydystämisessä. Jo 1400-luvulta lähtien schipperken häntä oli tapana typistää kokonaan. Näyttelyissä laivakoiria tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 1882 Span kaupungissa. Belgian kuningatar Marie-Henriette sai aikaan rodun tulemisen muotiin.

Britanniaan sekä Yhdysvaltoihin rotu tuotiin 1887. Ensimmäisen rotumääritelmän julkaisi vuonna 1888 samana vuonna perustettu rotuyhdistys. Tämä rotuyhdistys onkin Belgian vanhin.

Vuosien varrella rodun yhtenäistämiseksi on tehty paljon työtä. Aikoinaan puhuttiin jopa kolmesta eri tyypistä rodun keskuudessa: Anversin, Louvainin ja Brysselin muunnoksista.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schipperke ei kuulu Suomen Kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan, joten jokaisen rekisteröidyn, puhdasrotuisen schipperkeyhdistelmän pennut rekisteröidään, vaikkei varmaa tietoa vanhempien terveydestä olisikaan. Pennun ostaja joutuu arvioimaan pentueen vanhempien terveyden vaikutusta pentuihin, eikä sitä voida silmämääräisesti tehdä. Vastuu viallisesta pennusta on kuitenkin tietysti kasvattajalla.

Vuonna 2005 tehdyn rodunsisäisen terveyskartoituksen tuloksen johdosta perustettiin Suomen Schipperkekerho ry:n kolmen hengen epilepsiaprojektiryhmä. 2006 vuodesta alkaen schipperket ovat olleet mukana Helsingin yliopiston koiragenetiikan tutkimusryhmän epilepsia projektissa (Tutustu tutkimukseen täältä)

Rotuyhdistyksen sivuilla sanotaan: "Schipperke on yleisesti ottaen terve rotu niin ihon, sisäelinten, raajojen kuin luustonkin osalta eikä 18 vuoden elinikäkään ole sille mahdottomuus."

Rodun tilanne Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä Suomessa rekisteröityjä yksilöitä on 2996 kappaletta. Vuonna 2006 syntyi Suomessa 90 schipperkenpentua 28 pentueesta. Pentuekoko oli siis 3,2 pentua. Keskimääräinen sukusiitosprosentti oli 1,54 prosenttia. Harrastuksissa schipperken suosio on kasvussa. Vuonna 2006 tokossa tuloksia rodun edustajilta oli yhteensä 13 kymmeneltä eri koiralta, kun vuonna 2000 tokossa kilpaili vasta kolme schipperkeä. Viiden vuoden ajalta tiedossa on 41 pennut tehnyttä kasvattajaa.

Schipperke0001.jpg

Rodun tilanne ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmansodat olivat kriisien aikaa myös schipperkenkasvattajille ja -harrastajille. Kenneltoiminta oli loppua ruoan vähyyden ja muutenkin niukkojen olojen takia. Vaikeista ajoista kuitenkin toivuttiin, ja rodun yksilöiden määrä ja laatu kääntyivät kasvuun.

Kun suosio oli Amerikassa ja Englannissa huipussaan, rodun kotimaassa Belgiassa tilanne oli huolestuttava, sillä aktiivista jalostustyötä jatkoi enää muutama kasvattaja. Ranskassa schipperke oli hyvin yleinen ennen toista maailmansotaa, mutta sotavuosina suosio romahti. Myös Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa kasvatettiin schipperkejä, tosin suppeasti.

Nykyään schipperkejä on eniten Amerikan ja Englannin ohella Etelä-Afrikassa, jossa useat asialle omistautuneet kasvattajat ja harrastajat ovat saaneet rodun kukoistamaan. Nykyään schipperke onkin yksi suosituimmista roduista Etelä-Afrikassa. Myös Kanadassa rodun kanta on kasvussa, samoin Etelä-Amerikan monissa valtioissa. Belgialainen "musta, pieni paholainen", joksi schipperkeä usein kutsutaan, näyttääkin nostavan suosiotaan yhä useammassa maassa vahtikoiran, jyrsijöiden hävittäjänä, agilitykoirana tai perheen ystävänä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]