Savolahti
Savolahti on kylä Pohjois-Pohjanmaalla Raaheen liitetyn entisen Saloisten kunnan eli Salon alueelle. Savolahti on yksi Saloisten maarekisterikylistä. Kylä sijaitsee Saloisten kirkonkylän pohjoispuolella, aivan Raahen kaupungin rajalla, Junnilan-, Lassurin-, Mettalan- ja Pyynmäen alueella, vanhan maantien eli "suuren rantatien" varrella.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savolahden kylä on syntynyt samoihin aikoihin kuin Saloisten kirkonkyläkin, eli varhaiskeskiajalla kainulaisaikana, kun alue nousi merestä. Keskiajalla Savolahden ja Salon kylät sijaitsivat pitkällä niemellä, Savolahti oli niemen pohjoisrannalla. Savolahden kylän ja nykyisen Palonkylän välillä oli myös matalahko lahti, joka työntyi pohjoisesta kohti etelää. Tämä lahti kuivui kuitenkin pois jo uudenajan alkuun mennessä. Joidenkin tutkijoiden mukaan kylän nimi olisi vanhempina aikoina ollut Savilahti. Vanhimpia tunnettuja keskiaikaisia taloja kylällä ovat olleet Lanki, Niemelä, Junnila, Similä ja Ollinsaari. Ensimmäinen tieto Savolahden taloluvusta on vuoden 1548 nokkaveroluettelosta, jonka mukaan kylällä on 12 taloa. Taloista suurin on Pietari Långin eli Lankin talo. Muita merkittäviä tuon aikakauden sukuja ovat Niemelässä asuvat Antinpojat sekä Junnilassa, Ollinsaaressa ja Similässä asuvat Juhonpojat. Similän jälkeläiset tunnettiin myöhemmin 1600-luvulla Simeliuksina. Keskiajan kuluessa Salon satama, joka oli aiemmin ollut Salonlahden rannalla Salonkylällä, siirtyi maankohoamisen takia Savolahden kylän liepeille nykyiselle Satamakankaalle.[1]
1500-luvulla Savolahdesta erotettiin Palonkylä omaksi maarekisterikyläkseen. Vuonna 1649 perustettiin Raahen kaupunki, joka pienen mietinnän jälkeen sijoitettiin Savolahden kylän pohjoispuolelle, jossa oli tuolloin vain yksi Sovio-niminen uudistila. Vastaperustettuun kaupunkiin liitettiin myös muutamia Savolahden tiloja mm. Ängholm ja sekä osa Lankilaa. Näin ollen kylän maapinta-ala kutistui huomattavasti, eikä tilaa enää riittänyt kuin yhdelle uudistilalle vuonna 1756 perustetulle Aittaniemelle, vanhoja kantatiloja tosin jaettiin. Tunnetuin Savolahtelainen on ehkä vuonna 1811 Nygårdin eli Uudentalon tilalla syntynyt Fredrik Gabriel Hedberg, joka tunnetaan evankelisen herätysliikkeen perustajana. Hedbergin isä oli Salon nimismies ja isoisä oli ollut Vihannin kappalaisena. Nykyisin Hedbergin varsinainen syntymäkoti on jo purettu, mutta kivijalassa ollut iso kellari on säilynyt ja edelleen käytössä, tilan nykyinen päärakennus on tehty vuonna 1910. Vuonna 1870 perustettiin Savolahteen kansakoulu ja tämä kansakoulu oli ensimmäinen koko Oulun läänissä. Koulu toimi Öörnin entisessä sotilastorpassa, jota laajennettiin siirtämällä torpan yhteyteen rakennus Niemelän sotilasvirkatalosta. Koulu oli Saloisten ja Pattijoen yhteinen. Se oli toiminnassa 1900-luvun alkuun asti, jolloin Saloisiin ja Pattijoelle rakennettiin uudet koulut. Koulun lakkauttamisen jälkeen Öörni toimi Savolahden työväentalona, lopuksi se myytiin yksityiselle ja on nykyisin entistetty asuintaloksi. Nykyisin Öörni, joka on rakennettu alun perin vuonna 1720, on Savolahden vanhin säilynyt talo ja myös yksi koko kunnan vanhimmista taloista.[2][3][4]
Rautaruukin perustamisen jälkeen 1960-1970-luvuilla Savolahteen rakennettiin runsaasti omakotitaloja sekä muutamia rivitaloja. Myös elinkeinot ovat vaihtuneet, maataloutta harjoitetaan vain vähän, pääosan kyläläisistä saadessa toimeentulonsa tehtaalta tai palvelualoilta. [3][4]
Kantatilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mettala
- Ollinsaari
- Similä
- Junnila
- Lassuri
- Niemelä
- Pyy
- Aittaniemi