Sauli Zinovjev
Sauli Zinovjev (s. 1988 Lahti) on suomalainen säveltäjä. Zinovjev on opiskellut pianonsoittoa Lahden konservatoriossa sekä sävellystä Sibelius-Akatemiassa ja Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa Saksassa, opettajinaan Tapio Nevanlinna sekä Wolfgang Rihm.[1]
Zinovjev on keskittynyt orkesterimusiikkiin, ja hänen teoksiaan ovat esittäneet esimerkiksi viulisti Pekka Kuusisto ja kapellimestarit Klaus Mäkelä, Andre de Ridder, Okko Kamu, Johannes Gustavsson ja Ville Matvejeff muun muassa Ruotsin ja Suomen Radion sinfoniaorkestereiden, Tapiola Sinfoniettan ja Kymi Sinfoniettan sekä Lahden, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun kaupunginorkesterin konserteissa.[2]
Konserttikaudella 2019–2020 Zinovjevin musiikki debytoi Bambergin Sinfoniaorkesterin,[3] Lausannen Kamariorkesterin[4] ja National Arts Centre Ottawan[5] konserteissa. Radion sinfoniaorkesteri kantaesittää tammikuussa 2022 Zinovjevilta yhdessä Ruotsin RSO:n kanssa tilaamansa pianokonserton solistinaan Víkingur Ólafsson.[6][7]
Zinovjevin kamarimusiikkia on ollut esillä muun muassa Turun musiikkijuhlilla (residenssisäveltäjä, 2019) ja Rusk-festivaalilla (säveltäjävieras, 2017). Marraskuussa 2014 Zinovjevin orkesteriteos Gryf sai kolmannen palkinnon kolmannessa kansainvälisessä Uuno Klami -sävellyskilpailussa.[8][9]
Sauli Zinovjevin puoliso on pianisti Hanna-Mari Zinovjev.[7]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wiegenlied (2021), orkesteri
- Pianokonsertto (2019), 27', piano ja orkesteri (2333/4331/1+3/solo pf./archi), Suomen ja Ruotsin radion sinfoniaorkesterien yhteistilaus
- Un Grande Sospiro (2018), 22', orkesteri (2222/2200/2/archi), Lausannen kamariorkesterin, Tapiola ja Kymi Sinfoniettojen yhteistilaus
- Die Welt - Ein Tor (2017), 16', sello ja orkesteri (2222/2200/1+1/solo vlc./archi), Paulon Säätiön tilausteos
- Viulukonsertto Der Leiermann (2017), 23', viulu ja orkesteri (2232/4330/1+1/hp/solo vln./archi), Oulu Sinfonian tilausteos
- Batteria (2016), 11', orkesteri (3333/4331/1+3/1/pf/archi), Radion Sinfoniaorkesterin tilausteos
- Pianokvartetto Chasse-Neige (2014), 11', (vl/vla/vlc/pf)
- Gryf (2013), 16', orkesteri (2222/2210/1+1/archi)[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sauli Zinovjev Sauli Zinovjevin kotisivu.
- ↑ Calendar – Sauli Zinovjev saulizinovjev.com. Viitattu 10.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Konzertübersicht bamberger-symphoniker.de. 10.5.2019. Viitattu 10.10.2019. (saksaksi)
- ↑ Les grands concerts 4/10 Orchestre de Chambre de Lausanne. Arkistoitu 28.9.2020. Viitattu 10.10.2019. (ranskaksi)
- ↑ Perianes & Grieg nac-cna.ca. Viitattu 10.10.2019. (englanniksi)
- ↑ 2.4. Torstaisarja 9 Yleisradio. Viitattu 17.8.2019.
- ↑ a b Djupsjöbacka, Tove: ”Mina verk föds ur ett obegripligt kaos.” Hufvudstadsbladet, 5.1.2022, s. 20–21. Artikkelin maksullinen verkkoverio.. Viitattu 5.1.2022.
- ↑ Kolmas Kansainvälinen Uuno Klami-sävellyskilpailu (lehdistötiedote) 16.10.2014. Kymi Sinfonietta. Arkistoitu 21.10.2014. Viitattu 16.10.2014.
- ↑ Uuno Klami sävellyskilpailu Klamicompetition.fi. Arkistoitu 12.12.2016.
- ↑ Sauli Zinovjev Music Finland. Viitattu 9.8.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
