Sateenkaarikardinaali
| Sateenkaarikardinaali | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kardinaalit Cardinalidae |
| Suku: | Loistokardinaalit Passerina |
| Laji: | ciris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Passerina ciris |
|
 Alalajien P. c. ciris (1) ja P. c. pallidior (2) levinneisyys kesällä (keltainen) ja talvella (sininen). |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Sateenkaarikardinaali, aikaisemmalta nimeltään paavipeippo[2] (Passerina ciris) on värikäs Keski-Amerikassa ja eteläisessä Yhdysvalloissa elävä kardinaaleihin kuuluva varpuslintu.[3] Sen kannaksi arvioidaan 4,5 miljoonaa yksilöä.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pituudeltaan sateenkaarikardinaali on noin 12–13-senttinen.[4] Lajin koirasta sanotaan usein Pohjois-Amerikan kauneimmaksi linnuksi. Koiraan pää on kirkkaansininen, selkä ja siivet vihreät sekä vatsa kirkkaanpunainen. Naaras ja nuori koiras ovat väritykseltään huomattavasti vaatimattomampia: höyhenpuku on kauttaaltaan vihreä ja yläpuoli on alapuolta tummempi.[5]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sateenkaarikardinaalilla on kaksi maantieteellisesti erotettavaa esiintymisaluetta. Läntinen alue ulottuu Meksikosta Yhdysvaltoihin pohjoiseen Texasiin asti, itäinen alue käsittää Pohjois-Carolinasta Floridaan ulottuvan alueen. Läntisen populaation elinympäristöä ovat kuivahkot pensaikkomaat, kun itäisen populaation yksilöt elävät rannikon maatalousmailla.[6]
Laji on muuttolintu. Läntisen populaation yksilöt muuttavat Lounais-Meksikoon, ja itäisellä esiintymisalueella elävät yksilöt talvehtivat Etelä-Floridassa ja Karibialla.[6]
Laji tavattiin Suomessa vuonna 1982 Lågskärillä, mutta havaittu lintu oli hyvin todennäköisesti häkkikarkulainen.[7]
Elintavat ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sateenkaarikardinaalikoiraat ovat tarkkoja reviireistään. Ne ilmoittavat reviiriensä rajat laulamalla korkeassa puussa usein kätkeytyneinä lehvistöön. Koiraiden välillä käydään kiivaita taisteluita reviireistä, ja taistelut voivat päättyä jopa toisen koiraan kuolemaan.[5]
Kuppimaisen pesänsä laji tekee matalan kasvillisuuden joukkoon ruohoista ja kasvinosista. Naaras munii yleensä 3–4 vaaleansinistä harmaa- tai ruskeapilkullista munaa.[4]
Lisääntymisaikanaan sateenkaarikardinaalit syövät hyönteisiä, toukkia ja hämähäkkejä. Talven ja syksyn aikana lajin ravinto koostuu pääasiassa siemenistä.[4] Ruokailu tapahtuu pääasiassa maassa tai matalassa pensaikossa.[5]
Kanta ja uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sateenkaarikardinaalikannan kooksi arvioidaan 14 000 000 sukukypsää yksilöä. Christmas Bird Countin tilastojen perusteella kanta olisi suurempi kuin vuonna 1966, mutta Breeding Bird Surveyn mukaan 2000-luvulla kanta olisi lievästi vähentynyt. IUCN pitää lajin kantaa vakaana ja luokittelee sen elinvoimaiseksi. Lajin keskeisimpinä uhkina IUCN pitää kaupungistumisen, teiden rakentamisen ja maanviljelyn tehostamisen aiheuttamia elinympäristön tuhoutumisia sekä häkkilintukauppaa. Lehmäturpiaalin pesäloisinta saattaa olla myös mahdollinen uhka.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Passerina ciris IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 2083. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
- ↑ a b BirdLife International: Passerina ciris The IUCN Red List of Threatened Species. 2018. IUCN. Viitattu 9.2.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Painted Bunting All About Birds. Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 11.1.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c Painted Bunting (Passerina ciris) Aubudon. Viitattu 11.1.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Painted Bunting – BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Viitattu 11.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Hannu Jännes: Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon BirdLife. Arkistoitu 19.7.2010. Viitattu 11.1.2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Greg Lasley Nature Photography (Arkistoitu – Internet Archive) (hyviä kuvia)
- BirdForumin artikkeli sateenkaarikardinaalista