Satakunnan Kansa

Wikipedia
Ohjattu sivulta Satakunnan kansa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Satakunnan Kansa
Satakunnan Kansa.svg
Lyhenne SK
Lehtityyppi sanomalehti
Kustantaja Alma Media Kustannus Oy
ISSN ISSN 0355-8746
Levikki Laskua 44 674 (LT 2013)[1]
Perustettu 1873
Päätoimittaja Tomi Lähdeniemi (vt.)
Sitoutuneisuus sitoutumaton
Kotipaikkakunta Pori
Sivukoko tabloidi
Ilmestymistiheys ma-su
Kieli suomi
Kotisivu www.satakunnankansa.fi

Satakunnan Kansa (lyhenne SK[2]) on Porissa ilmestyvä sitoutumaton sanomalehti. Se on vajaan 45 000 kappaleen levikillään (LT 2012)[1] Satakunnan maakunnan suurin päivälehti. Lehden päivittäisen lukijamäärän arvioidaan olevan noin 125 000.[3] Vuonna 1873 perustettu Satakunnan Kansa on Suomen toiseksi vanhin edelleen ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti.

Satakunnan Kansa kuuluu Alma Media -konserniin, jonka 320 miljoonan euron liikevaihdosta[4] noin 7 % (22 miljoonaa euroa vuonna 2012[5]) tulee Satakunnan Kansasta. Se on Alma Median päivälehdistä kolmanneksi luetuin Aamulehden ja Iltalehden jälkeen.[1]

Toimitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan Kansan määräaikaisena päätoimittajana on syyskuusta 2014 lähtien työskennellytt Tomi Lähdeniemi.[6] Lehden toimitus sijaitsee Porin puuvillan tiloissa, jonne se siirtyi heinäkuussa 2009, oltuaan sitä ennen lähes 100 vuoden ajan kaupungin keskustassa Valtakadun varrella.[7]

Lehdellä on Alma Aluemediaan kuuluvat aluetoimitukset Eurassa ja Raumalla. Lisäksi Satakunnan Kansa tekee yhteistyötä Alma Media -konserniin kuuluvien paikallislehtien kanssa Kankaanpäässä, Kokemäellä ja Merikarvialla. Alma Median maakuntalehdillä on myös yhteinen Helsingin toimitus.[8]

Porilaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehden mukana ilmestyy perjantaisin Porilaine-niminen viikkolehti, joka jaetaan kaikkiin talouksiin Porissa, Ulvilassa ja Luvialla. Porilaine syntyi kesäkuussa 2013, kun kaupunkilehti Porin Sanomat fuusioitiin Satakunnan Kansaan.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehti perustettiin vuonna 1873 nimellä Satakunta ja sen ensimmäinen numero ilmestyi 1. helmikuuta. Satakunnan toimitus sijaitsi aluksi Yrjönkadulla ja ensimmäisenä kustantajana toimi vuoteen 1888 saakka kirjakauppias Otto Palander.[10] Vanhasuomalaisten äänenkannattajiin kuulunut Satakunta yhdistyi syksyllä 1917 nuorsuomalaisen Satakunnan Sanomien kanssa ja alkoi vuoden 1918 alusta lähtien ilmestymään nimellä Satakunnan Kansa. Samalla myös lehtiä kustantaneet Osakeyhtiö Satakunta ja Lounas-Osakeyhtiö fuusioituivat Satakunnan Kirjateollisuudeksi.[11] Satakunnan Kansa toimi Kansallisen Kokoomuksen äänenkannattajana vuodesta 1919 marraskuuhun 1989 saakka.

Satakunnan Kansan toimitus sijoittui lehtien yhdistymisen jälkeen Nikolainkadun (nyk. Valtakatu) varrelle entisiin Satakunnan Sanomien toimitiloihin. Vuonna 1921 samaan yhteyteen valmistui uusi rotaatiopaino ja 1936 kolmikerroksinen uudisrakennus. Niiden tilalle valmistui vuosina 1964–1966 sanomalehtitalo,[12] jossa Satakunnan Kansan toimitus työskenteli heinäkuuhun 2009 saakka.[7] Uusi painotalo puolestaan aloitti toimintansa Mikkolan kaupunginosassa 1974.[13] Kesäkuussa 1996 lehteä julkaissut Satakunnan Kirjateollisuus siirtyi lähes kokonaan Aamulehti-yhtymään kuuluneen Alpress Oy:n omistukseen. Vuonna 1998 omistajaksi vaihtui liiketoimintansa aloittanut Alma Media.[14] Satakunnan Kansaa painettiin Porissa aina vuoteen 2012 saakka, jolloin painopaikaksi vaihtui Alma Manun sanomalehtipaino Tampereella.[15] Vuoden 2012 alussa lehti alkoi ilmestyä tabloid-muodossa.[3]

Ensimmäisen aluetoimituksensa Satakunnan Kansa avasi Kankaanpäähän vuonna 1934. Aluetoimituksia on ollut myös Kokemäellä, Huittisissa, Parkanossa, Raumalla, Säkylässä, Merikarvialla sekä Suupohjan alueella Lapväärtissä.[16]

Lehden palveluksessa on vuosikymmenten saatossa työskennellyt toimittajana useita merkittäviä suomalaisia kirjailijoita ja sanomalehtimiehiä. Heistä tunnetuimpia ovat runoilija Kaarlo Kramsu sekä lehden lyhytaikainen päätoimittaja Algot Untola. Muita tunnettuja nimiä ovat muun muassa Risto Hannula, Eino Hosia, Unto Karri, Simo Ojanen, Usko Santavuori ja Jarmo Virmavirta. Myös legendaarinen rocktoimittaja Juho Juntunen on aloittanut uransa Satakunnan Kansassa.[17]

Päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Levikkihaku Levikintarkastus Oy. Viitattu 16.3.2014.
  2. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.1.2014.
  3. a b Satakunnan Kansa vaihtaa tabloidiin 16.1.2012. Ilta-Sanomat. Viitattu 29.1.2012.
  4. Liikevaihto Alma Media. Viitattu 18.12.2013.
  5. Yrityksen perustiedot Satakunnan Kansa. Viitattu 18.12.2013.
  6. Olli-Pekka Behm jää pitkälle sairauslomalle – syynä leukemia 24.9.2014. Satakunnan Kansa. Viitattu 30.9.2014.
  7. a b Satakunnan Kansa muutti Puuvillaan 24.7.2009. Yle Uutiset. Viitattu 18.12.2013.
  8. Toimitus ja tietopalvelu Satakunnan Kansa. Viitattu 18.12.2013.
  9. Porilaine, kaikilla mausteilla! 16.6.2013. Satakunnan Kansa. Viitattu 18.12.2013.
  10. Salmenperä, Eino: "Sata vuotta satakuntalaista sanomalehteä" s.14-21, (teoksessa Satakunnan Kansa ja sen edeltäjät 1873–2003). Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 2007.
  11. Salmenperä, s. 160-170.
  12. Salmenperä, s. 170-180.
  13. Ennekari, Risto: "Menestyvänä maakuntalehtenä osaksi kansainvälistä viestintäkonsernia - Satakunnan Kansa 1973-2003 s. 18-28, (teoksessa Satakunnan Kansa ja sen edeltäjät 1873–2003). Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 2007.
  14. Ennekari, s. 156-161.
  15. Porin painon lopettamiselle sinetti – 32 irtisanotaan 14.6.2011. Satakunnan Kansa. Viitattu 18.12.2013.
  16. Ennekari, s. 93-96.
  17. Aalto, Harri: Rockjournalismin legenda sai potkut 25.3.2014. Satakunnan Kansa. Viitattu 25.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]