Sarvikuonokas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sarvikuonokas
koiras
koiras
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Scarabaeiformia
Yläheimo: Turilasmaiset Scarabaeoidea
Heimo: Lehtisarviset Scarabaeidae
Alaheimo: Dynastinae
Tribus: Oryctini
Suku: Oryctes
Laji: nasicornis
Kaksiosainen nimi
Oryctes nasicornis
(Linneus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sarvikuonokas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sarvikuonokas Commonsissa

Sarvikuonokas (Oryctes nasicornis) on näyttävä ja suurikokoinen kovakuoriaislaji. Se kuuluu Euroopan kookkaimpiin kovakuoriaisiin.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarvikuonokas on varsin helposti tunnistettava kovakuoriainen. Sekä koiras että naaras ovat kiiltäviä, tumman kastanjanruskeita. Selkäpuoli on voimakkaan kupera ja keskiruumiin kilpi nousee molemmilla sukupuolilla pään tasolta jyrkästi selän korkeudelle. Koiraan päälaelta kasvaa näyttävä, ylöspäin suuntautunut sarvi. Naaraan päälaella on vaatimaton kohouma. Selkäpanssarien alapuolella kyljissä kasvaa pitkää punaruskeaa karvaa.[1] Aikuinen kuoriainen on noin 30–50 mm pitkä.

Toukat ovat paksuja, läpikuultavan vaaleita ja c-kirjaimen muotoon vääntyneitä ja niiden sivuilla on rivi punaruskeita hengitysaukkoja. Täysikasvuinen toukka voi olla miltei kymmenen senttimetrin pituinen. Pää ja rintajalat ovat oranssinruskeat.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarvikuonokasta tavataan Länsi-Euroopasta Etelä-Aasiaan ulottuvalla alueella. Suomessa lajia tavataan nykyisin etelärannikolta ainakin Pohjois-Pohjanmaalla saakka.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuiset sarvikuonokkaat ovat yöaktiivisia ja viettävät päivän piilossa saalistajien katseilta. Vasta illan hämärryttyä kuoriaiset lähtevät liikkeelle. Sarvikuonokas lentää helposti valolle ja kuoriaisia voi tavata etenkin tuulettomina kesäöinä koko yön ajan kirkkaiden valojen luota.

Sarvikuonokkaan kookkaita toukkia löytyy luonnossa lahopuusta ja kannoista, mutta ihmisen seurassa ne viihtyvät erityisesti komposteissa sekä maatuvissa lantakasoissa. Toukan kehitys munasta kuoriaiseksi kestää kolmesta viiteen vuotta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]