Sarov
| Sarov Саров |
|
|---|---|
.svg) vaakuna |
|
 Nižni Novgorodin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella |
|
  Sarov |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Nižni Novgorod |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 232 km² |
| Väkiluku (2010) | 92 047 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Sarov (ven. Саро́в) on suljettu kaupunki[1] ja tiedekaupunki Nižni Novgorodin alueen etelärajalla Venäjällä, runsas 60 kilometriä Arzamasista lounaaseen.[2] Sen nimi oli Arzamas-16 (Арзама́с-16) vuosina 1946–1991 ja Kremljov (Кремлёв) vuosina 1991–1995.
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 92 047 henkeä.[3]
Sarov on yksi Venäjän tiedekaupungeista (naukograd). Kaupungin tärkein työnantaja on Venäjän liittovaltion ydintutkimuskeskus VNIIEF(РФЯЦ-ВНИИЭФ — Российский федеральный ядерный центр, Всероссийский научно-исследовательский институт экспериментальной физики, RFJaTs - VNIIEF, Rossijski federalnyi jadernyi tsentr, Vserossijski nautšno-issledovateleski institut eksperimentalnoi fiziki)lähde?
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarovissa on ollut mordvalaista asutusta jo 1100–1200-luvuilla. Vuonna 1298 sen valloittivat tataarit.
Kaupunki sai nimensä Sarovkajoen varrella olevan Sarovin luostarin mukaan. Vuonna 1664 munkki Feodosi asettui vuorille. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1706. Pyhittäjä Serafim Sarovilainen asui Sarovissa 1778–1833. Vuonna 1903 keisari Nikolai II perheineen vieraili luostarissa. Tuolloin siellä oli yhdeksän kirkkoa ja noin 320 munkkia. Luostari suljettiin 1923 ja toisen maailmansodan aikaan siellä oli tehdas, jossa rakennettiin BM-13 "Katjuša"-raketinheittimiä.lähde?
Vuonna 1946 Saroviin perustettiin kokeellisen fysiikan keskus VNIIEF. Sarov oli ydinaseteollisuuden keskus ja suljettu kaupunki. Se sai aluksi salanimen Arzamas-60, koska se oli 60 km Arzamasista. Myöhemmin nimi muutettiin muotoon Arzamas-16 ja kaupunki poistettiin kartoilta. Arzamas-16 sai kaupunginoikeudet 1954. Suuren osan kaupungista rakensivat saksalaiset sotavangit.lähde?
Nykyisin siellä sijaitsee atomipommimuseo. Kaupunki otti vuonna 1993 ystävyyskaupungikseen yhdysvaltalaisen Los Alamosin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ustav goroda Sarova (Arkistoitu – Internet Archive) Kaupunginhallinnon virallinen sivusto adm.sarov.com
- ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 23.7.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ZATO Sarov (Sarov VNIIEFin sivustolla) (venäjäksi)
- Istorija Sarova (Sarovin historiaa VNIIEFin sivustolla) (venäjäksi)
Hallinnollinen keskus: Nižni Novgorod
Arzamas | Balahna | Bogorodsk | Bor | Gorbatov | Gorodets | Dzeržinsk | Knjaginino | Kstovo | Kulebaki | Lukojanov | Lyskovo | Navašino | Pavlovo | Pervomaisk | Perevoz | Šahunja | Sarov | Semjonov | Sergatš | Tškalovsk | Uren | Vetluga | Volodarsk | Vorsma | Vyksa | Zavolžje