Sarah Kirsch

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sarah Kirsch
Henkilötiedot
Syntynyt16. huhtikuuta 1935
Kuollut5. toukokuuta 2013 (78 vuotta)
Kansalaisuus (Itä-)Saksa
Ammatti runoilija, kirjailija
Puoliso Rainer Kirsch
Kirjailija
Äidinkielisaksa
Tuotannon kielisaksa
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Sarah, alun perin Ingrid Hella Irmelinde Kirsch, o.s. Bernstein (16. huhtikuuta 1935 Limlinggrode, Harz, Saksa5. toukokuuta 2013 Schleswig-Holstein, Saksa[2][1]) oli saksalainen kirjailija. Hänet tunnetaan lähinnä tuotteliaana runoilijana, mutta hän julkaisi myös proosaa ja käännöskirjallisuutta. Teosten joukossa oli lastenkirjallisuuttakin. Kirsch loikkasi länteen 1977.[2] Hän muutti nimensa muotoon Sarah vastalauseena juutalaisvastaisuudelle[1].

Kirsch opiskeli aluksi vuosina 1954–1958 biologiaa Hallessa. Vuosina 1963–1965 hän suoritti kirjallisuusopintoja Leipzigissa Johannes R. Becherin mukaan nimetyssä kirjallisuusinstituutissa (nyk. Deutsches Literaturinstitut Leipzig)[3][4]. Hän oli vuosina 1960–1968 naimisissa runoilijakollegansa Rainer Kirschin kanssa. Kirschit tekivätkin yhteistyönä muun muassa runokokoelman Gespräch mit dem Saurier (1965).[3] Hän kirjoitti luontoon liittyvistä aiheista mutta painokkaasti myös politiikan kysymyksistä, kuten demokratiasta ja ihmisoikeuksista, ja joutui lähtemään länteen osallistuttuaan protesteihin Wolf Biermannin karkotuksesta.[2][1]

Kirsch oli DDR:n runouden merkittäviä nimiä. Hän sai lännessä lukuisia palkintoja, kuten Peter-Huchel-palkinnon 1993 ja Georg-Büchner-palkinnon 1996.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Widely regarded German lyricist Sarah Kirsch dies 22.5.2013. Deutsche Welle. Viitattu 16.1.2014. (englanniksi)
  2. a b c Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Kirsch, Sarah”, Otavan kirjallisuustieto, s. 390–391. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
  3. a b Sarah Kirsch HDG. Viitattu 16.1.2014. (saksaksi)
  4. Geschichte, Deutsches Literaturinstitut, viitattu 28.12.2020 (saksaksi)