Sansibarin sota 1896

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sansibarin sota 1896
Sulttaanin haaremi pommituksen jälkeen.
Sulttaanin haaremi pommituksen jälkeen.
Päivämäärä:

27. elokuuta 1896 09:02–09:40 EAT (06:02–06:40 UTC)

Paikka:

Sansibar

Lopputulos:

Brittien voitto

Osapuolet

Iso-Britannia

Sansibar

Komentajat

Harry Rawson, Lloyd Mathews

Khalid bin Bargash

Vahvuudet

900 afrikkalaista ja 150 merijalkaväen sotilasta

2800 sotilasta

Tappiot

yksi haavoittunut

500

Sansibarin kapina, joka tunnetaan myös nimellä Englannin ja Sansibarin sota, käytiin 27. elokuuta 1896. Se kesti vain 38 minuuttia (tai lähteestä riippuen 40 tai 45 minuuttia)[1] ja se lasketaan usein kaikkien aikojen lyhyimmäksi sodaksi.

Taustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sansibar on saari Intian valtameressä Tansanian edustalla. Saari oli ollut omanilaisten sulttaanien hallussa vuodesta 1698. Sulttaani Majid bin Said julisti saaren itsenäiseksi Omanista vuonna 1858, ja maa sai Ison-Britannian tunnustuksen. Britit pitivät ystävällismielistä yhteistyötä yllä Sansibarin kanssa, mutta jännitystä alueelle toi Saksan kiinnostus alueen kauppaoikeuksista. Sansibarin sulttaani oli antanut aiemmin Sansibarin hallinnassa olleen Kenian briteille ja Tansanian saksalaisille. Saaren arabiylimystö oli tyytymätön näihin ratkaisuihin, sillä se tarkoitti heidän omien kauppatulojensa pienenemistä.

Välit Britanniaan tiivistyivät, kun Ali bin Said nousi sulttaaniksi ja lopetti orjien myynnin ulkomaille. Englannin pääministeri nimitettiin Saidin toimesta myös Sansibarin hallituksen johtajaksi, ja hänellä oli veto-oikeus sulttaanin tuleviin päätöksiin. Lopulta Sansibarista tuli Ison-Britannian protektoraatti. Siirtomaihin liittyvät jännitykset laukesivat Saksan ja Englannin välillä, kun maat kirjoittivat Helgolandin-Zanzibarin sopimuksen, jolla itäinen Afrikka jaettiin vaikutuspiireihin. Saksa sai Tansanian, mutta britit saivat enemmän vaikutusvaltaa Sansibarissa.

Sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota puhkesi, kun sulttaani Hamad bin Thuwaini, joka oli tehnyt mielellään yhteistyötä brittien kanssa, kuoli 25. elokuuta, ja hänen veljenpoikansa Khalid bin Bargash kaappasi vallan itselleen. Toinen vallantavoittelija, Hamud bin Muhammad, oli mieluisempi siirtomaaisännille, koska tämän arveltiin olevan helpompi yhteistyökumppani. Niinpä britit käskivät Khalid bin Bargashin luopua vallasta. Khalid kieltäytyi ja pani sen sijaan liikekannalle armeijansa, jonka muodosti 2 800 miestä ja entinen sulttaanin sotalaiva H.H.S Glasgow, joka oli ankkurissa satamassa. Sansibarin armeijaan liittyi myös askarisotilaita, ja näin sulttaanin armeija sai käyttöönsä myös Maxim-konekivääreitä. Lisäksi sulttaanilla oli saksalaisten heille antamia kenttätykkejä. Samaan aikaan kun Bargashin joukot linnoittivat palatsia, brittilaivaston viisi alusta asettautuivat satamaan palatsin edustalle, ja merijalkaväki astui maihin.

Sulttaani yritti viime hetkellä neuvotella rauhasta Yhdysvaltojen edustajan välityksellä. Brittilaivaston alukset avasivat tulen 27. elokuuta aamulla kello yhdeksältä, sen jälkeen, kun brittien asettama takaraja oli mennyt umpeen. Tykistökeskityksen kestäessä H.H.S Glasgow ampui kohti brittejä Gatling-tykeillään. Tykistökeskitys päättyi 45 minuutin kuluttua, kun H.H.S. Glasgow oli uponnut; sen koko miehistö pelastettiin brittien aluksiin. Samaan aikaan päättyivät myös tulitaistelut maihin nousseiden brittiläisten ja sulttaanin joukkojen välillä palatsin luona.

Lopputulos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 500 sansibarilaista menetti henkensä pommituksessa, sotilaiden määrää tästä luvusta ei tiedetä. Brittien HMS Thrush -laivalla oli yksi vahingoittunut. Pommituksen jälkeen saarella syntyi kaaos, ja britit joutuivat siirtämään joukkoja Mombasasta saarelle. Khalid pakeni Saksan suurlähetystöön ja hänet otettiinkin vastaan. Britit yrittivät neuvotella Khalidin luovuttamisesta, mutta saksalaiset eivät suostuneet, vaan SMS Seeadler haki sulttaanin Dar es Salaamiin, missä hän jäi brittien haltuun ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1916. Sulttaanikunta sai jatkua ainoastaan sen takia, että järjestelmä tuli halvemmaksi kuin maan alistaminen suoraan kruunulle, vaikkakin voidaan sanoa, että maa oli käytännössä Englannin siirtomaa heti sodan jälkeen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Anglo-Zanzibar War of 1896 BBC h2g2. Viitattu 23.6.2011.