Kansan kolme periaatetta (hymni)
| Kansan kolme periaatetta 三民主義 |
|
|---|---|
 Kansallislaulun sanat ja nuotit |
|
| Valtio |
 Taiwan |
| Säveltäjä | Cheng Maoyun |
| Sanoittaja |
Hu Hanmin Tai Chi-tao Liao Zhongkai Shao Yuanchong |
| Sävelletty | 1943 |
|
|
|
Kansan kolme periaatetta (perint.: 三民主義; yksink.: 三民主义; pinyin: Sān Mín Zhǔyì), virallisesti Kiinan tasavallan kansallislaulu (kiin.: 中華民國國歌; pinyin: Zhōnghuá Míngúo gúogē), on Taiwanin kansallislaulu.[1][2][3] Se käyttää samannimistä oppia osoittaakseen, miten uuden valtion ja sen kansan tavoitteet ja toiveet saavutetaan ja säilytetään.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laulun sanoja oli tekemässä useita kuomintang-puolueen jäseniä:
- Hu Hanmin (胡漢民 Hú Hànmín),
- Tai Chi-tao (戴季陶 Dài Jìtáo),
- Liao Zhongkai (廖仲愷 Liáo Zhōngkai) ja
- Shao Yuanchong (邵元沖 Shào Yuánchōng).
Laulun sanat esitettiin julkisesti ensimmäistä kertaa 16. heinäkuuta 1924 Sun Yat-senin aloittaessa luentonsa näillä sanoilla Whampoan sotilasakatemian avajaistilaisuudessa Kantonissa. Vuonna 1928 kuomintang päätti tehdä sanoista puolueen tunnuslaulun ja avasi julkisen kilpailun sanoihin sopivan sävellyksen tekijöille. 139 muusikkoa lähetti ehdotuksensa, valittu sävellys oli Cheng Maoyunin käsialaa. 1920- ja 1930 -luvuilla Kiinan tasavallan opetusministeriö alkoi suunnitella uusia sanoja kansallislaululle, mutta ilmoitti vuonna 1937 käyttävänsä kuomintangin puoluelaulun sanoja toistaiseksi.[4]
Kuimintangin jäsenet esittivät San Min Chu-I:tä kansallislauluksi 24. maaliskuuta 1930, mutta monet vastustivat puolueen symbolin asettamista edustamaan koko valtiota. Niinpä perustettiin kansallislaulukomitea (國歌編製研究委員會), joka päätyi tukemaan kuomintangin ehdotusta. 3. kesäkuuta 1937 Keskuskomitea (中央常務委員會) hyväksyi sävelmän, josta tehtiin virallinen kansallislaulu 1943.
Vuoden 1936 kesäolympialaisissa San Min Chu-I valittiin kauneimmaksi kansallislauluksi.
Sanoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteiset merkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]三民主義，吾黨所宗， |
Pinyin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sānmín Zhǔyì, wú dǎng suǒ zōng, |
Epävirallinen suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansan kolme periaatetta, on oleva päämäärämme, |
Sanat ovat klassista kiinaa. Esimerkiksi:
- ěr (爾) on kirjakielen vastine sanalle ”te” (你們),
- fěi (匪) on ”ei” (不 bù),
- zī (咨) on nykyisin käytöstä poisjäänyt interjektio ja
- Sù (夙) on ”aamunkoitto” (黎明 límíng).
Täten ”San Min Chu-i” poikkeaa huomattavasti Kiinan kansantasavallan Vapaaehtoisten marssista, joka on kirjoitettu vuosia myöhemmin kokonaan puhekielellä.
”San Min Chu-i” on myös runollista kieltä, jonka tyyppi seuraa nelimerkkisiä runoja (四言詩), joita kutsutaan myös nelimerkkiseksi riimitetyksi proosaksi (四言韻文). Tällainen kirjallinen tyyli otettiin käyttöön Han-dynastian aikana. Kunkin rivin viimeisen merkin loppusointu on -ong (jotkut ovat pinyinillä -eng).
Runouden ytimekkyyden ja tiiviin luonteen sekä klassiselle kiinalle tyypillisen abstraktiuden vuoksi osalle sanoista on monia tulkintoja ja laulun kääntäminen muille kielille on erittäin vaikeaa. Laulussa kehotetaan seuraamaan tunnollisesti kansan kolmea periaatetta, joiden mukaisesti tasavalta perustetaan.
Virallinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laulua soitetaan usein Taiwanilla. Vuosikaudet sitä soitettiin ennen jokaista elokuvaesitystä. Fujianin provinssissa sitä käytettiin ennen laittomasti Taiwanille muuttavien tunnistamiseen, sillä maahanmuuttajat eivät osanneet laulaa tätä laulua. Nykyisin tämä ei toimi, sillä maahanmuuttajien kerrotaan opettelevan laulu ennen siirtymisyritystä.
Taiwanin itsenäistymisen kannattajat ovat vastustaneet San Min Chu-I:tä kansallislauluna, sillä se on vahvasti assosioitunut kuomintangiin ja tehtiin alun perin manner-Kiinassa. Demokraattinen edistyspuolue on kuitenkin hyväksynyt sen käytön kansallislauluna, se tosin käyttää laulua selkeästi taiwanilaisissa yhteyksissä, esimerkiksi Taiwanin alkuperäisväestön laulamana tai taiwanin kielellä tai hakka-kielellä laulettuna. Vaihtoehtoiseksi kansallislauluksi on ehdotettu Vihreä Taiwan -nimistä laulua. Keskustelua kansallislaulun vaihtamisesta on käyty, ja erityisesti DPP:n kansanedustajat ovat kannattaneet tätä.[5][6]
Laulun on kielletty manner-Kiinassa, eikä sen julkista esittämistä suositella myöskään Hongkongissa, vaikkei se varsinaisesti olekaan kielletty. Chen Shui-bianin valtaanastujaisissa vuonna 2000 kansallislaulun esitti suosittu laulaja A-Mei, minkä vuoksi tämän kiertue, levyt ja TV-mainokset kiellettiin manner-Kiinassa.[7] Vastaava tilanne sattui vuonna 2016 Tsai Ing-wenin virkaanastujaisissa, kun Kiina kielsi paiwaneista koostuvan lapsikuoron esiintymisen Kiinassa näiden laulettua Taiwanin kansallislaulun.[8]
Kansainvälisissä tapahtumissa San Min Chu-I:n sijasta esitetään Lipun laulu Kiinan kansantasavallan painostuksesta Taiwanin poliittisen tilanteen suhteen.[2][3][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ TAIWAN (Republic of China) : Taiwanese National Anthem San Min Chu-i Anthems. National Anthems of the World Organisation (NAW). Viitattu 25.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Taiwan (National Anthem) National Anthems.info. Viitattu 25.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Taiwan The World Factbook. Central Intelligence Agency (CIA). Viitattu 25.3.2019. (englanniksi)
- ↑ National anthem Office of the President. 2024. Viitattu 22.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Pro-independence supporters promote `Taiwan the Green´ for national anthem Taipei Times. 18.5.2006. Viitattu 22.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Anthem, constitution changes proposed Taipei Times. 2.2.2021. Viitattu 22.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Taiwanese Pop Star A-mei Banned In China MTV. Viitattu 22.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Lin, Gene: Taiwan children's choir banned by China after singing Taiwan anthem Hong Kong Free Press HKFP. 18.6.2016. Viitattu 22.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Why is Taiwan not called Taiwan at the Olympics? France 24. 27.7.2021. Viitattu 22.1.2024. (englanniksi)
