Samuel Fuller
Samuel Michael Fuller (12. elokuuta 1912 Worcester, Massachusetts − 30. lokakuuta 1997 Hollywood, Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja.[1]
Fuller syntyi Worcesterissa, Massachusettsissa Yhdysvalloissa. Hänen vanhempansa olivat Euroopasta muuttaneita juutalaisia, jotka Amerikkaan tullessaan ottivat käyttöön Fuller-sukunimen. Samuel Fuller aloitti uransa lehtialalla. 17-vuotiaana hän toimi rikostoimittajana New York Evening Graphic -lehdessä. 1930-luvun puolivälistä alkaen hän kirjoitti pulp-romaaneja ja elokuvakäsikirjoituksia. Toisen maailmansodan alkaessa Fuller liittyi armeijaan, jonka kokemuksia hän käytti hyödykseen elokuvien tekemisessä.
Fullerin elokuvat kuvaavat usein petoksia ja vääryyttä. Hänen kuvaamansa maailma on julma ja moraaliton, ja hän tuo esille kulttuurieroja amerikkalaisen yhteiskunnan ytimessä.[2]
Samuel Fuller oli vieraana ensimmäisillä Sodankylän elokuvajuhlilla vuonna 1986. Myöhemmin erästä katua Sodankylän keskustassa on alettu nimittämään Samuel Fullerin kaduksi.[3] Hän myös näytteli Mika Kaurismäen elokuvissa Helsinki Napoli All Night Long ja Tigrero – elokuva joka ei valmistunut sekä Aki Kaurismäen elokuvassa Boheemielämää.
Los Angelesin elokuvakriittikkojen liitto antoi Fullerille elämäntyöpalkinnon vuonna 1986.[4]
Samuel Fullerin ohjaamia elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yksinäinen seikkailija (I Shot Jesse James, 1949, Samuel Fullerin esikoisteos)
- Paljain pistimin (Fixed Bayonets, 1951)
- Taskuvaras (Pickup on South Street, 1953)
- Merten paholaiset (Hell and High Water, 1954)
- Tokion alamaailma (House of Bamboo, 1955)
- 40 urhoa (Forty Guns, 1957)
- Hyökkäys Burmassa (Merrill's Marauders, 1962)
- Shokkikäytävä (Shock Corridor, 1963)
- Alaston suudelma (The Naked Kiss, 1964)
- Hai näkyvissä (Shark!, 1968, ohjattu yhdessä Rafael Portillon kanssa)
- Dead Pigeon on Beethoven Street (1973)
- Voittamaton ykkönen (The Big Red One, 1980)
- Valkoinen koira (White Dog, 1982)
- Kujan päässä (Sans espoir de retour, 1989)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Michael Barson: Samuel Fuller Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.6.2018.
- ↑ Jason Ankeny: Biography All Movie Guide. Viitattu 22.6.2018.
- ↑ Sodankylän elokuvafestivaali kunnioittaa independent-elokuvan pioneeria Helsingin Sanomat. 1998. Viitattu 22.6.2018.
- ↑ Award All Movie Guide. Viitattu 22.6.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Samuel Fuller Elonetissä.
- Samuel Fuller Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alanen, Antti: ”Vedä se voittamaton vittu päähäs! – Ford v. Fuller”, Filmihullu 3/2011.
- Makkonen, Velipekka: ”Fullerin pulpia”, Filmihullu 3/2011.
- Schubert, Carla: ”A Fuller Life – tyttären tribuutti isälle”. Filmihullu 4/2014.
| ||||||||||||||||||||||||||
