Samuel Brannan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Samuel Brannan

Samuel Brannan (2. maaliskuuta 181914. toukokuuta 1899) oli yhdysvaltalainen uudisasukas, liikemies ja toimittaja, joka perusti sanfranciscolaisen California Star -sanomalehden. Häntä pidetään Kalifornian kultaryntäyksen ensimmäisenä julkaisijana ja ryntäyksen ensimmäisenä miljonäärinä.

Brannan oli värikas ja energinen hahmo 1800-luvun puolivälin Kaliforniassa ja erityisesti San Franciscossa.

Varhainen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samuel Brannan syntyi Sacossa, Mainessa. 14-vuotiaana hän muutti perheensä mukana Ohioon, missä hän opiskeli painajaksi. Hän liittyi Kristuksen kirkkoon. Vuonna 1844 Brannan muutti New Yorkiin ja alkoi julkaista mormonilehteä The Prophet. Kirkon johtajan, Joseph Smithin, murhan jälkeen seurakunta päätti siirtää toimintansa Nauvoosta, Illinoista. Useita vaihtoehtoja pohdittiin, mutta helmikuussa 1846 kirkon johtajien hyväksymänä Brannan ja noin 240 kirkon jäsentä lähtivät New Yorkista Kap Hornin kautta kohti Pohjois-Kaliforniaa. Brannanilla oli vanhentunut kirjapaino ja kokonainen jauhomylly matkatavaroinaan. Pysähdyttyään Honolulussa he saapuivat 31. heinäkuuta meksikolaiseen Yerba Buenan satamakaupunkiin, nykyiseen San Franciscoon. Kaupungin asukasluku kolminkertaistui ja Brannan nimitettiin kirkon paikalliseksi johtajaksi.

Ura Kaliforniassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brannan perusti San Franciscon ensimmäisen sanomalehden California Starin. Sanomalehti oli Montereyssä ilmestyneen The Californianin jälkeen toinen altacalifornialainen sanomalehti. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin 15. elokuuta 1846. California Star ja The Californian yhdistyivät vuonna 1848 ja muodostivat lehden nimellä The Daily Alta California. Brannan perusti myös San Franciscon ensimmäisen koulun. Vuonna 1847 hän avasi kaupan Sutter’s Fortissa lähellä nykyistä Sacramentoa.

Kesäkuussa 1847 Brannan matkusti Wyomingin Green Riveriin tapaamaan Brigham Youngia, joka toimi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon johtajana ja joka johdatti ensimmäistä mormonijoukkoa Great Basinin halki. Brannan suotutteli Youngia asettumaan Kaliforniaan, muttta Young kieltäytyi ja päätti asettua nykyisen Utahin alueelle.

Kalifornian kultaryntäys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1848 alussa John Sutterin työntekijät maksoivat ostoksensa Brannanin kaupassa Sutter’s Millistä löytämällään kullalla. Brannan meni paikalle ja sai kirkon johtajana kunnianosoituksena osan kirkon jäsenten vapaa-ajallaan löytämästä kullasta. Tämän jälkeen Brannan osti kaikki San Franciscosta löytämänsä lapiot ja juoksi kadulla huutaen kultaa, kultaa American Riverillä. California Star ei voinut julkaista uutista, koska henkilöstö oli jo matkannut kultakentille.

San Francisco[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brannan oli avannut useita kauppoja myydäkseen tavaroita kullankaivajille. Kaupat tuottivat hyvin, ja hän ryhtyi ostamaan maata San Franciscosta. Samaan aikaan Brannania kuitenkin epäiltiin kirkon rahojen ohjaamisesta omaan käyttöönsä. Brannanin luo lähetettiin valtuuskunta tutkimaan asiaa. Brannan kehotti valtuuskuntaa palaamaan Brigham Youngin luo ja kertomaan hänelle, että Brannan palauttaa Herran rahat sen jälkeen, kun hän saa Herran allekirjoittaman kuitin. Historioitsijat, kuten Will Bagley, pitävät tätä kuitenkin todennäköisesti vain tarinana. Brannan valittiin San Franciscon ensimmäiseen kaupunginvaltuustoon. Alueella tapahtuneiden rikosten jälkeen hän auttoi perustamaan San Francisco Committee of Vigilancen, joka käytännössä toimi kaupungin poliisina. Ryhmä tappoi irtolaisen, ja vaikka Brannan ei itse ollut mukana operaatiossa, häntä pidettiin kuitenkin syyllisenä ja hänet erotettiin kirkon johdosta.

Vuonna 1851 Brannan vieraili Havaijilla ja osti runsaasti maata Honolulusta. Vuonna 1853 hänet valittiin senaattoriksi Kalifornian osavaltion senaattiin. Hän oli mukana muodostamassa kauppasuhteita Kiinaan ja Meksikoon sekä perusti pankkeja, rakensi rautateitä ja sähkötysyhtiöitä eri puolille Kaliforniaa.

Calistoga[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brannan vierailtua Napa Valleyn kuumilla lähteillä vuonna 1859 hän ryhtyi suunnittelemaan alueelle uutta lomanviettopaikkaa. Hän osti lähteitä ympäröineet maat ja perusti Calistogan kaupungin. Brannan myös perusti Napa Valleyn rautatieyhtiön vuonna 1864, jotta turistit pystyisivät helpommin saavuttamaan alueen San Franciscon lahdelta.

Vuonna 1872 Anna Eliza Corwin erosi Brannanista. Brannan menetti erossa suuren osan omaisuudestaan, koska oikeus katsoi hänen vaimonsa olevan oikeutettu puoleen tämän omaisuudesta. Osuus oli maksettava käteisenä. Koska suuri osa Brannnin omaisuudesta oli kiinteistöinä, hän joutui myymään omaisuuttaan kyetäkseen maksamaan vaimon osuuden.

Etelä-Kalifornia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eron jälkeen Brannan perusti panimon. Hän kuitenkin alkoholisoitui, hylkäsi San Franciscon ja ajautui San Diegoon, avoitui uudelleen ja asettui asumaan pienelle maatilalle lähelle Meksikon rajaa. Hän sijoitti kiinteistöspekulaatioihin Meksikossa, ja vuonna 1888 hän sai Meksikon hallitukselta korkoina 49 000 dollaria. Hän lopetti juomisen, maksoi velkansa ja kuoli 14. toukokuuta 1889 Escondidossa, Kaliforniassa. Hänen omaisuudellaan ei pystytty kattamaan edes hautajaisista aiheutuneita kuluja.

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaliforniassa on useita Brannanin mukaan nimettyjä paikkoja. San Franciscossa on muun muassa Brannan Street, Brannan Island ja Brannan Bluff. Calistoga ja Yuba City pitävät Brannania perustajanaan. Yhdessä John Augustus Sutterin, William Tecumseh Shermanin ja Edward Ordin kanssa Brannan loi Sacramenton kaupungin epävirallisen perustan.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Samuel Brannan