Samothráki
Σαμoθράκη
Samothrákin saari.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Merialue | |
| Korkein kohta |
Sáos (Fengári), 1 611 m |
| Pinta-ala |
178 km² |
| Asukasluku |
2 859 |
|---|---|
| Kieli |
Samothráki (kreik. Σαμoθράκη), antiikin Samothrake (m.kreik. Σαμοθρᾴκη, Samothrākē; lat. Samothrace), on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisen Egean saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 178 neliökilometriä ja asukasluku 2 859 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Samothráki kuuluu Samothrákin kuntaan, Évroksen alueyksikköön ja Itä-Makedonian ja Traakian alueeseen. Saaren pääkylä on Samothrákin kylä.[1]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samothráki sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren pohjoisosassa Länsi-Traakian edustalla. Se on yksi pohjoisimpia Kreikan suurista saarista Thásoksen ohella. Samothrákin lähimmät suuremmat saaret ovat Turkille kuuluva Imbros (Gökçeada) eteläkaakossa sekä Kreikan Límnos lounaassa. Thásos sijaitsee hieman kauempana lännessä. Etäisyys mantereelle on noin 21 meripeninkulmaa (noin 39 kilometriä).
Samothrákin pituus on noin 21 kilometriä ja leveys noin 13 kilometriä. Saari on vuoristoinen ja sen korkein kohta on Sáos eli Fengári (1 611 metriä).
Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Samothrákin kunta
Samothráki kuuluu hallinnollisesti Samothrákin kuntaan, johon ei kuulu muita saaria.[1] Saaren suurimmat asutukset ovat Kamariótissa (1 069 asukasta), Samothrákin kylä eli Chóra (653), Lákkoma (317), Alónia (291), Profítis Ilías (189) ja Thérma (106).[1] (Katso myös: Luettelo Samothrákin kunnan kylistä.)
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Antiikin Samothrake
Kreikkalaisessa mytologiassa Samothrákin korkea Sáos-vuori eli Saoke-vuori oli paikka, jonka huipulta Poseidon seurasi Troijan sotaa.[2][3]
Antiikin aikana Samothraken saarta asuttivat ensin muinaiset traakialaiset, kunnes aiolialaiset tai joonialaiset asuttivat sen joskus 700–500-luvuilla eaa. Perinteisen näkemyksen mukaan saaren kaupunki Samothrake olisi ollut samoslaisten siirtokunta, ja tästä saari sai nimensä ”Traakialainen Samos”. Kaupunki sijaitsi saaren pohjoisosassa nykyisen Palaiópolin kylän paikalla.[4][5]
Saari oli vauraimmillaan 500-luvulla eaa. ja siitä kehittyi seuraavalla vuosisadalla merkittävä uskonnollinen kulttikeskus. Sen Suurten jumalten pyhäkköalueella toimi Samothraken mysteerikultti, joka oli omistettu niin kutsutuille Suurille jumalille (mm. Suuri äitijumalatar, Kybele ja kabiirit) ja joka oli antiikin Kreikan merkittävin mysteerikultti Eleusiin mysteerien jälkeen. Kulttialue tuhoutui 500-luvulla jaa.[6]
Pyhäkköalueelta löydettiin 15. huhtikuuta 1863 tunnettu voitonjumalatar Niken patsas, joka nimettiin Samothraken Nikeksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ ”Samothrace”, Greek Island Hopping 2008, s. 498–501. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
- ↑ Homeros: Ilias 13.12.
- ↑ Smith, William: ”Samos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”515. Samothrake”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja, s. 502. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Samothráki Wikimedia Commonsissa
