Sam Langford
Sivulta puuttuu | Sam Langford | |
|---|---|
 |
|
| Tiedot | |
| Oikea nimi | Sam Langford |
| Lempinimi | the "Boston Tar Baby" |
| Painoluokka | raskassarja |
| Maa |  Yhdysvallat |
| Syntymäaika | 4. maaliskuuta 1883 |
| Syntymäpaikka | Weymouth, Nova Scotia, Kanada |
| Kuolinaika | 12. tammikuuta 1956 |
| Kuolinpaikka | Cambridge, Massachusetts, Kanada |
| Otteluasento | oikeakätinen |
| Ammattilaistilastot | |
| Ottelut | 293 |
| Voitot | 168 |
| Tyrmäysvoitot | 117 |
| Tappiot | 38 |
| Ratkaisemattomat | 37 |
| Ei tuomiota/ mitätöity |
48 / 3 |
Sam Langford (4. maaliskuuta 1883 – 12. tammikuuta 1956) oli yhdysvaltalainen nyrkkeilijä, jonka uran huippuhetket ajoittuivat 1900-luvun alkuvuosikymmenille. Hän voitti urallaan Meksikon ja Australian raskaansarjan mestaruudet.
Aikana, jolloin Langford nyrkkeili, eivät monet mustat huippunyrkkeilijät koskaan nyrkkeilleet mestaruudesta rotuerottelun takia. Poikkeuksena tästä Langford kohtasi 24-vuotiaana kaikki vastustajansa kevytsarjasta raskaaseen sarjaan. Hänen hyvä puolensa oli iskujen voima ja nopeus yhdistettynä älykkääseen ottelemiseen ja kestävyysominaisuuksiin.
Langford syntyi Kanadassa ja aloitti ammattilaisuransa nyrkkeilijänä 19-vuotiaana vuonna 1902 tyrmäysvoitolla Jack McVickeristä Bostonissa. Hänen osakkeensa lähtivät nopeasti nousuun, 1903 hän voitti Joe Gansin ja 1904 otteli ratkaisemattomaan päättelyn ottelun Joe Walcottia vastaan. Vuonna 1906 Langford kohtasi tulevan raskaansarjan maailmanmestarin Jack Johnsonin, jolle hävisi 15-eräisessä kamppailussa. Mestaruuden voitettuaan Johnson kieltäytyi puolustamasta mestaruuttaan Langfordia vastaan.
Vuonna 1910 Langford otteli tiukan kuusieräisen näytöskamppailun keskisarjan mestaria Stanley Ketcheliä vastaan. Hän hallitsi alkupään eriä, mutta Ketchel otti hallinnan itselleen loppua kohden. Langford ei kuitenkaan koskaan saanut tilaisuutta otella kunnolla tittelistä Ketcheliä vastaan. Vuonna 1911 hän tyrmäsi entisen raskaan keskisarjan mstarin Jack O'Brienin viidessä erässä.
Koko uransa ajan Langfordilla oli vaikeuksia löytää itselleen vastustajia, ja hän usein nyrkkeili samoja vastustajia vastaan, jotka hekin olivat tavallisesti samassa tilanteessa. Esimerkiksi Harry Willsin hän kohtasi urallaan 18 kertaa. Wills tyrmäsi hänet kahdesti ja muutenkin oli keskinäisissä otteluissa voitolla, tosin jo miesten ensimmäisessä kohtaamisessa Langford oli 31 vuoden ikäinen. Yli kymmenen ottelua Langford otteli Sam McVeytä, Joe Jeannettea, Jim Barryä, Jeff Clarkia ja Bill Tatea vastaan.
43-vuotiaana, lähes 300 ammattilaisottelun ura takanaan, Langford lopetti nyrkkeilyn. Viimeisinä vuosinaan hän kärsi silmäongelmistä, jotka lopulta johtivat täydelliseen sokeutumiseen.
