Salamon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Henrik Weber, Kuningas Salamon, 1847.

Salamon (1053–1087) oli Unkarin kuningas vuosina 1063–1074. Hänen isänsä kuningas Andreas I oli nimennyt pienen poikansa Salamonin seuraajakseen, mutta Andreaksen veli Béla I kaappasi vallan. Saksan kuningas Henrik IV tuki Salamonia. Bélan kuoltua Salamonista tuli kuningas, mutta Bélan pojat Géza ja Ladislaus pakottivat hänet ensin myöntämään itselleen suuria läänityksiä ja lopulta kaappasivat vallan. Salamon eli vuosia vankeudessa ja maanpaossa.[1]

Ladislauksen noustua valtaan veljensä jälkeen hän kutsui Salamonin takaisin Saksasta ja antoi tälle virallisen aseman. Pian Salamon kuitenkin vangittiin salaliitosta syytettynä ja teljettiin Visegrádin torniin. Vuonna 1083, samalla kun Tapani I ja tämän poika kanonisoitiin, Ladislaus armahti Salamonin. Salamon muutti Saksaan, ja hänen kerrotaan myöhemmin liittoutuneen kiptšakkien kanssa Ladislausta vastaan. Salamonin viimeisistä vuosista ei ole tietoja.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Luscombe D. et al. (toim.): The new Cambridge medieval history 4, s. 309-310. Cambridge University Press, 2004. ISBN 978-0521414104. (englanniksi)
  2. Sisa S: Two Regal Knights (s.22) The Spirit of Hungary. Viitattu 25.8.2009. (englanniksi)
Armoiries Ecosse.png Edeltäjä:
Béla I
Unkarin kuningas
1063-1074
Seuraaja:
Géza I