Saksan demokraattinen talonpoikaispuolue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Saksan demokraattinen talonpoikaispuolue (saks. Demokratische Bauernpartei Deutschlands, lyh. DBD) oli Saksan demokraattisessa tasavallassa (DDR) toiminut puolue. Muiden DDR:n puolueiden tapaan DBD ei voinut toimia vapaasti eikä se saanut itse päättää politiikkansa sisällöstä, vaan sen tehtävänä oli tukea valtiota johtavaa Sosialistista yhtenäisyyspuoluetta (SED). Puolue oli blokkipuolue, ja se kuului DDR:n Kansalliseen rintamaan.

Saksan demokraattinen talonpoikaispuolue perustettiin huhtikuussa 1948 Neuvostoliiton miehityshallinnon aloitteesta. Tuolloisen Mecklenburgin osavaltion pääkaupungissa Schwerinissä kokoontunut DBD:n perustava puoluekokous julisti uuden puolueen syntyneeksi 29. huhtikuuta 1948. Puhetta kokouksessa johti Sosialistisen yhtenäisyyspuolueen jäsen Ernst Goldenbaum, joka myös valittiin uuden puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän pysyi puheenjohtajana aina vuoteen 1982.

Saksan demokraattinen talonpoikaispuolueen tarkoituksena oli ennen muuta sitouttaa maaseudun väestö, joka suhtautui työläisväestöä penseämmin sosialismiin, muodostumassa olevaan sosialistiseen Saksan demokraattiseen tasavaltaan. Toisaalta haluttiin myös luoda poliittinen foorumi maanviljelijöille valtiossa, joka ymmärsi olevansa "työläisten ja talonpoikien valtio" (Arbeiter- und Bauernstaat). Aluksi DBD selitti edustavansa pientalonpoikia ja keskisuurten tilojen omistajia sekä kaupungeista maalle muuttaneita "uustalonpoikia" ja puolustavansa näiden ryhmien etuja. 1950-luvulla puolue alkoi kuitenkin ajaa maatalouden kollektivisointia. Puolue tuki muiden blokkipuolueiden tavoin SED:tä. Muiden blokkipuolueiden tavoin se lähetti 52 edustajaa (10,4 % edustajista) DDR:n parlamenttiin, Kansankamariin. Puolueella oli oma pää-äänenkannattaja, Bauernecho.

DBD kehittyi alussa nopeasti. Vuoteen 1951 mennessä puolueen jäsenmäärä oli kasvanut jo 85 000:een. Maaseudun väestö toivoi puolueen puolustavan heidän etujaan uhkaavaa kollektivisointia vastaan. Puolueen ilmoitettua tukensa kollektivisoinnille jäsenmäärän kasvu tyrehtyi. 1980-luvulla puolueen jäsenmäärä alkoi muiden blokkipuolueiden jäsenmäärän tavoin nousta. Vuonna 1984 puolueeseen kuului jo 108 000 jäsentä.

Berliinin muurin murtumisen yhteydessä 1989 DBD yritti profiloitua ekologisena maatalouspuoleena. Se otti osaa ensimmäisiin vapaisiin kansankamarivaaleihin 18. maaliskuuta 1990, mutta se sai vain 2,2 % äänistä ja 9 edustajaa Kansankamariin. Puolueen jäljellä olevat jäsenet päättivät tämän jälkeen lopettaa puolueen toiminnan ja liittää sen organisatorisesti osaksi DDR:n kristillisdemokraatteja.