Saksan XXVII armeijakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
XXVII armeijakunta
Toiminnassa elokakuu 1939 - toukokuu 1945
Valtio Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksa
Puolustushaarat Balkenkreuz.svg Maavoimat
Koko useita divisioonia
Sodat ja taistelut Alankomaiden ja Belgian valtaus toukokuu 1940
Ranskan valtaus kesäkuu 1940
Viazman taistelu lokakuu 1941
Rzhevin taistelut joulukuu 1941 - tammikuu 1943
Smolenskin taistelu elo-lokakuu 1943
Orsa marraskuu 1943 - kesäkuu 1944
Itä-Preussi elo-lokakuu 1944
Narev tammikuu 1945
Danzig helmi-maaliskuu 1945
Oder huhtikuu 1945

Saksan XXVII armeijakunta oli Saksan mavoimien yhtymä toisessa maailmansodassa. Se osallistui sekä länsirintaman että itärintaman taisteluihin.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wehrkreis VII perusti armeijakunnan esikunnan elokuussa 1939, jolloin siihen liitettiin 16., 69., 211. ja 216. jalkaväkidivisioona.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 1939 armeijakunta ryhmitettiin Alankomaiden vastaiselle rajalle. Se osallistui sotatoimiin ensi kerran Saksan hyökätessä Ranskaan armeijaryhmä C:n osana. Toukokuussa armeijakunnan joukot ylittivät Alankomaiden ja Belgian rajan edeten kohti Roubaixia, jossa se osallistui Ranskan 1. armeijan saartamiseen. Myöhemmin se eteni Reinin itärantaa Colmariin. Sotatoimien päätyttyä armeijakunta jäi Ranskan itäosiin miehitysjoukkoina.

Armeijakunta liitettiin operaatio taifuunissa Keskustan armeijaryhmän 9. armeijaan. Sen pohjoinen sivusta eteni Kalininiin, mutta joukot joutuivat vetäytymään Rzevin tasangolle puna-armeijan aloitettua vastahyökkäyksensä. Armeijakunta kärsi suuria tappioita vuoden 1942 Rzhevin puolustustaisteluissa ja se veätytyi alueelta operaatio Büffelin aikana.

Saksan 4. armeijaan liitetty armeijakunta osallistui syksyllä 143 taisteluihin Smolenskin ympäristössä torjuessaan puna-armeijan operaatio Suvorovia. Vuoden 1944 alussa armeijakunta vetäytyi Orsaan Minskin ja Moskovan välisen tien varteen. Operaatio Bagrationin alkaessa armeijakuntaa vastaan hyökkäsi 3. Valko-Venäjän rintaman joukot. Puna-armeijan saatua läpimurron pohjoisempana armeijakunta joutui saarroksiin Minskin itäpuolella. Läpimurrossa 5. heinäkuuta armeijakunta tuhoutui lähes täysin komentajan kenraali Paul Völckersin sekä kahden divisioonankomentajan joutuessa sotavangeiksi.

Armeijakunta perustettiin nopeasti uudelleen heinä-elokuussa ja se sijoitettiin Itä-Preussiin. Se liitettiin 2. armeijaan, jonka mukaan armeijakunta osallistui Itä-Preussiin hyökänneiden puna-armeijan joukkojen torjuntaan. Se joutui piiritetyksi Itämeren rannikolle Danzigiin, jossa se jälleen tuhoutui. Esikunta evakuoitiin ja siihen liitettiin täydennysjoukkoja uudelleen perustettaessa. Armeijakunta liitettiin 3. panssariarmeijaan ja toukokuussa sen jäänteet antautuivat Yhdysvaltain joukoille 4. toukokuuta Ludwigslustin pohjoispuolella.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armeijakunnan komentajina toimivat[1]:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]