Saksan 2. vuoristodivisioona

Saksan armeijan 2. vuoristodivisioona (saks. 2.Gebirgs-Division) oli Itävallan Innsbruckiin sijoitettu saksalaisdivisioona, joka muodostettiin pääasiassa Itävallan armeijan 6.vuoristodivisioonan tirolilaisista yksiköistä Anschlussin jälkeen 1. huhtikuuta 1938.

2. vuoristodivisioona pantiin liikekannalle 26. elokuuta 1939 ja se osallistui Puolan taisteluihin syyskuussa 1939 osana Saksan eteläistä armeijaryhmää osallistuen Lvivin valtaamiseen. Puolan sotaretken jälkeen 2. vuoristodivisioona toimi 3. vuoristodivisioonan tukena Narvikin taisteluissa toukokuussa 1940, minkä jälkeen se jäi Norjaan miehitysjoukoksi. Vuonna 1941 2. vuoristodivisioonsta tuli osa 19. armeijakuntaa 20. vuoristoarmeijassa.

Divisioona oli kärjessä saksalaisjoukkojen ylittäessä kenraalimajuri Schlemmerin komennossa Norjan ja Suomen rajan 22. kesäkuuta 1941 toteuttaessaan operaatio Renntierin, Petsamon nikkelikaivosten valtauksen ja alueen turvaamisen. Myöhemmin divisioona osallistui Operaatio Hopeakettuun, saksalaisten hyökkäykseen Suomen Lapissa Kantalahden suunnassa ja kärsi tappioita neuvostoliittolaisten talvihyökkäyksestä 1944.

Lopulta yksikkö siirrettiin Lapista vahvistettuna Saksan länsirintamalle, mutta se ei enää saavuttanut divisioonan täyttä vahvuutta kärsien tappioita. Se liitettiin Armeijaryhmä G:hen helmikuussa 1945, minkä osana se osallistui taisteluihin Saarista ja Mosellesta ennen kuin se vedettiin Etelä-Saksaan, missä se liitettiin 12. armeijaryhmään. Divisioonan jäännökset antautuivat yhdysvaltalaisille joukoille toukokuussa 1945.