Sahelinkultavarpunen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sahelinkultavarpunen
Passer luteus flock Red Sea Sudan.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Varpuset Passeridae
Suku: Varpuset Passer
Laji: luteus
Kaksiosainen nimi
Passer luteus
(Lichtenstein, 1823)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sahelinkultavarpunen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sahelinkultavarpunen Commonsissa

Sahelinkultavarpunen (Passer luteus) on Sahelin alueella elävä pieni varpunen. Alkujaan lajin tieteellinen nimi oli Fringilla lutea.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 13 cm, siipien kärkiväli 18,5-20 cm ja paino 11-16 g. Varpusta selvästi pienempi laji, jonka koiraalla on keltainen pää ja vartalo sekä kastanjanruskea selkä. Naaras ja nuori lintu ovat vaaleanruskeita. Kaikissa puvuissa erottuu siivellä 2 vaaleaa siipijuovaa. Laji on suosittu häkkilintu.[2]

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esiintyy meko kapealla vyöhykkeellä Afrikassa Saharan eteläpuolella Sahelin alueella Atlantin rannikolta Punaisellemerelle ja Arabian niemimaan lounaisosassa. Vaelluslintu, joka siirtyilee joskus pitkiäkin matkoja ravinnon perässä. Pesinnän ulkopuolella laji liikkuu 10–100 yksilön parvissa. Parvet yöpyvät tiheissä pensaikoissa, puissa ja sokeriruokoviljelmillä. Yöpymisparvet ovat suurimmillaan kuivana kautena, jolloin Nigerissä arvioitiin yli miljoonan yksilön yöpyneen noin 800 hehtaarin alueella.[3] Lajin elinalueen koko on noin 250 000 neliökilometriä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasankojen ja laaksojen kuivat pensaikot ja metsänreunat. Välttää vuoristoa ja ihmisasutusta.[3]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesintä ajoittuu sadekausien ja siementen kypsymisen mukaan. Pesii paikoin suurina tuhansien parien yhdyskuntina akasioissa. Tiheimmin asutulla alueella Nigerissä laskettiin noin 57 000 pesää neliökilometrillä. Senegalissa yhdyskuntien väliseksi etäisyydeksi laskettiin keskimäärin 85 km. Pesien väli puussa on muutamia metrejä eikä parin reviiri ole sen suurempi. Ne etsivät ruokansa yhteisiltä ruokailualueilta. Laji on yksiavioinen. Suurikokoinen pesä on keskimäärin 2,5 m korkealla piikkisessä pensaassa tai puussa. Se on pyöreä ja kudottu useiden oksien varaan sadoista piikkisistä oksanpätkistä ja vuorattu höyhenillä, kuiduilla tai siemenhahtuvilla. Kulkuaukko on pesän yläosassa. Koiras tekee pääosan rakennustöistä. Naaras munii 3-5, tavallisimmin 4, munaa. Muna painaa 1,7 g. Haudonta-aika on 10-12 päivää, molemmat puolisot hautovat, vain naaras öisin. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti ja molemmat emot ruokkivat niitä. Pesimättömiä tai pesinnässään epäonnistuneita naaraita voi osallistua ruokkimiseen. Poikaset ovat lentokykyisiä 2 viikon ikäisinä.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääravintona ovat siemenet, poikasille tarjotaan myös hyönteisiä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Passer luteus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)
  2. Kuva koiraasta
  3. a b c d Perrins, Christopher M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3