Saharauskukalat

Wikipedia
Ohjattu sivulta Saharauskut
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saharauskukalat
Kampasaharausku (Pristis zijsron)
Kampasaharausku (Pristis zijsron)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Saharauskukalat
Pristiformes
Compagno, 1973[1]
Heimo: Saharauskut
Pristidae
Bonaparte, 1838[2]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Saharauskukalat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Saharauskukalat Commonsissa

Saharauskukalat (Pristiformes) on rustokalalahko. Lahkoon kuuluu vain yksi heimo saharauskut (Pristidae).

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahahaikaloihin kuuluvien lajien fossiileista vanhimmat on ajoitettu liitukauden keski- ja myöhäisvaiheille. Nykyään heimoon kuuluu seitsemän lajia, jotka jaetaan kahteen sukuun.[3][4][5][6] Lajit ovat[7]:

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saharauskukaloihin kuuluvat lajit ovat hyvin suurikokoisia ja aikuiset ovat yli kaksi metriä pitkiä. Suurin laji kampasaharausku voi kasvaa jopa 7,3 metriä pitkäksi ja saavuttaa yli 2 200 kilon painon. Ruumiin rakenteeltaan lajit ovat haiden ja rauskujen välimaastossa. Ruumis on litteä ja rintaevät hyvin kookkaat, mutta eivät kiinnittyneet päähän kuin muilla rauskuilla. Muiden rauskujen kanssa yhteistä ovat pään alla sijaitsevat kidusaukot ja silmien takana sijaitsevat suuret ruiskureiät. Nokka saharauskukaloilla on pitkä ja litteä ja suuret hampaat sijaitsevat kuonon sivuilla. Selkäeviä kaloilla on kaksi ja ne ovat kolmionmuotoiset ja kookkaat. Pyrstö on kookas ja epäsymmetrinen ja muistuttaa haiden pyrstöjä. Saharauskunaaraat ovat ovovivipaarisia eli synnyttävät eläviä poikasia. Poikasten kuonon ympärillä on pehmeä suojus, jonka tehtävänä on todennäköisesti estää naarasta loukkaantumasta synnyttäessään poikaset.[3][5][6][8]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saharauskukaloihin kuuluvia lajeja tavataan Atlantista, Intian valtamerestä ja Tyynenmeren alueelta tyypillisesti jokien suissa ja murtovesissä. Lisäksi monet lajit elävät makeissa vesissä esimerkiksi Mississipissä, Nicaraguajärvessä, Australian, Uuden-Guinean ja Kaakkois-Aasian suurissa joissa ja jokisaharausku Sambesijoessa. Koska nämä elinympäristöt ovat herkkiä pilaantumiselle ja lajeja kalastetaan paljon, useat niistä ovat uhanalaisia.[3][5][6][8]

Saharauskujen ravintoa ovat kalat ja selkärangattomat eläimet. Ne käyttävät litteää kuonoaan parvissa liikkuvien kalojen tainnuttamiseen ja tonkiessaan ruokaa pohjasta. Saharausukuja kalastetaan trooleilla. Lihaa syödään kuivattuna ja suolattuna, eviä ja ihoa käytetään saippuoiden valmistamiseen ja perinteisessä lääkinnässä sekä kuonoja myydään turisteille matkamuistoina. Lajit lisääntyvät hitaasti ja monet niistä ovatkin erittäin tai äärimmäisen uhanalaisia.[8][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. P.P. Deynat: New data on the systematics and interrelationships of sawfishes (Elasmobranchii, Batoidea, Pristiformes). Journal of Fish Biology, 2005, 66. vsk, s. 1447-1458. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
  2. Pristiformes ITIS. Viitattu 02.04.2011. (englanniksi)
  3. a b c Family Pristidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
  4. Order Summary for Pristiformes (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
  5. a b c Order Pristiformes:Sawfishes ReefQuest. Viitattu 02.04.2011. (englanniksi)
  6. a b c d Robert Burton: International Wildlife Encyclopedia, s. 2239. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 978-0761472667. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 02.04.2011). (englanniksi)
  7. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 11. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  8. a b c Family Pristidae (PDF) FAO. Viitattu 02.04.2011. (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.