Sabenan lennon 572 kaappaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sabenan lento 572 kaappaus
Yhteenveto
Päivämäärä 8. toukokuuta-9. toukokuuta 1972
Onnettomuustyyppi lentokonekaappaus
Lähtöpaikka Itävallan lippu Wienin kansainvälinen lentoasema, Wien, Itävalta
Määränpää Israelin lippu Ben Gurionin kansainvälinen lentoasema, Tel Aviv, Israel
Kuolleita 1
Loukkaantuneita 3
Eloonjääneitä 87 (mukaanlukien 2 hyökkääjistä)
Lentokone
Lentokoneen malli Boeing 707
Lentoyhtiö Belgian lippu Sabena

Sabenan lento 572 kaappaus tapahtui 8. toukokuuta 1972 kun neljä palestiinalaiseen Musta syyskuu -terroristijärjestöön kuulunutta matkustajaa kaappasivat belgialaisen Sabena-lentoyhtiön Wienistä Tel Aviviin matkalla olleen lentokoneen. Kaapparit pakottivat koneen laskeutumaan Tel Avivin lentoasemalle Israeliin.[1]

Kaappaajat vaativat 108 terroristin vapauttamista Israelin vankiloista. Mikäli vaatimuksiin ei suostuttaisi, uhkasivat kaappaajat räjäyttää koneen matkustajineen. Neuvotteluihin osallistui kansainvälinen Punainen Risti ja Israelin viranomaiset, joita johti puolustusministeri Moshe Dayan.[1]

Neuvottelujen ohessa Dayan suunnitteli koneen valtausta, vapautusoperaatio Isotooppia. 9. toukokuuta kello neljä aamulla 16 Ehud Barakin johtamaa Sayeret Matkal -kommandosotilasta lähestyi lentokonetta. Valkoisiin haalareihin pukeutuneet kommandot esiintyivät lentokonemekaanikkoina ja vakuuttivat kaapparit siitä että kone tarvitsi huoltoa. Kommandot ryntäsivät koneeseen ja valtasivat sen kymmenessä minuutissa[1] surmaten kaksi terroristia, kaksi otettiin vangiksi. Yksi kommandoista oli silloin 23-vuotias Benjamin Netanjahu, joka haavoittui toisen kommandon vahingonlaukauksesta. Kolme matkustajaa haavoittui valtauksessa ja yksi heistä kuoli myöhemmin vammoihinsa. Operaatio oli ensimmäinen onnistunut kaapatun matkustajakoneen valtaus[2].

Kaksi naispuolista terroristia sai elinkautisen vankeusrangaistuksen[1], mutta heidät vaihdettiin Libanonin sodan jälkeen israelilaisiiin sotavankeihin.

Kaapattu kone jatkoi vielä viisi vuotta Sabenan käytössä, kunnes Israel Aircraft Industries osti sen. Myöhemmin se myytiin Israelin ilmavoimille, joka käytti sitä vuosia useimpiin pitkän matkan operaatioihinsa osallistuneena vakoilukoneena.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Vuosikirja 72 Sotilashyökkäys kaapattuun koneeseen sivu 101 KG Bertmark Kustannus Oy
  2. Israeli Special Forces History, Jewish Virtual Library. American-Israeli Cooperative Enterprise, 2009.
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.